:: WWW.TAUNUSFINLAND.COM ::

Joo kyllä, kun ei kukaan ole nimenomaisesti kieltänyt ja vaaka alkaa kallistua kunnostelun puolelle, niin joristaan sitten. Hiukan hataria ovat tiedot historiastaan, mutta käsittääkseni auton on ostanut uutena Hra VV Ilmajoelta ja asennuttanut siihen tuon invalidivarustuksen. Hra VV oli syntynyt 1925 ja tästä Erkkolan lisävarusteesta on merkintä rekisteriotteessa. Hra VV on sittemmin mennyt edes ja auto on jäänyt pojalleen mökkiautoksi samalle paikkakunnalle. Käytössä se on ollut vain kesäisin. Kesällä -19 poika oli luovuttanut katsastettuna mutta silti tarpeettomana auton KH:lle, joka minulle siitä tiedotteli ja mahdollista kiinnostustani kyseli. Kävin katsomassa sitä luonaan samaisen vuoden joulukuussa. Upean värisestä, mutta hieman haalistuneesta alkuperäisestä maalistaan huolimatta auto jotenkin puhutteli, mutta tuolloin tilanne itsellä oli sen kaltainen, etten uskaltanut siitä mitään luvata, olisi vielä jäänyt käteen. Asia oli KH:n kanssa enemmän tai vähemmän, lähinnä satunnaisesti vireillä tämän vuoden elokuuhun asti, jolloin KH yhtäkkiä innostui sen katsastamaan, (kuskinpuolen kynnystä oli alusta puolelta jouduttu hitsailemaan) ja osasi jopa sanoa hinnan. Varttitunnin vääntö puhelimessa sai aikaan sen, jotta paitsi että olen Transitmies, olen nyt myös Taunusmies. Kauppaan sisältyi myös auton kuljetus kotipaikalleni ja velipoika otti sen siellä vastaan, sijoittaen sen sisätiloihin, koskapa KH osasi kertoa jonkin oventiivisteen sen verran falskaavan, että sinne saattaa tulla vettä sisään. VV:n puhdistuksen arveli hän myös olevan tarpeen, välillä auto kulki kuin Taunus ikään, välillä esiintyi nykimistä. Elokuun puolenvälin jälkeen käväisin E-P:llä muissa asioissa, maksoin ViLHon KH:lle ja suoritin sitten pikaisen silmittelyn, mitäpä tulikaan ostettua. No olihan se, sangen ryhdikäs eivätkä ovetkaan lonksuneet yhtään. Paikkamaalauksia jonkin verran. Painotetaan vielä tarkistusten pikaisuutta, mutta kirjallisuuttakin mukana tuli ajopäiväkirjoja myöten. Ei juurikaan lommoja, kukinnotkin vähäisiä jopa takakaarissa, mutta ovet vaativat pikaista huomiota. Etu- ja takalasin tiivisteiden alla muutama kukinto, mutta nähdäkseni pelti ei ole puhki. Sisältä erittäin siisti, säkkikangasverhoillut penkit ehjät, ei kaiuttimenreikiä missään ja koska keskikonsolikin näytti koskemattomalta, rokkikonettakaan on tuskin koskaan ollut.
Niij´jotta joo, tämän enempää ei nyt jaariteltavaa ViLHosta ole, kunhan toimeudun E-P:llä käymään, niin ovien irroitushan se sitten on edessä. Täytyy sitten siellä paikan päällä heti tutkia se apukuskin ovi, vaatiiko se uutta peltiä vai selvitäänkö pienemmällä esikäsittelyllä. Mutta ainakin orastavaa intoa asiaan on.

HIeno yksilö! Eikä ole revitelty pilalle..

Joo kyllä, kiitos, tuolla tuskin on juurikaan yritetty saada asfalttia rullalle. Jos oikein yltiöoptimistisesti ja pakkomyyntiä ajattelisi, niin "maalarille ja museotarkastukseen"-tyyppinen projekti kuvitteellisesti saattaisi koko kosla olla kun se kerran leimassakin on, mutta eipä se kuitenkaan liene niin yksinkertaista. KH alustan nähneenä kyllä vakuutteli sen kelpo kunnossa olevan, jotain taka-akseliston pusliakin oli ennen leimaa vaihdeltu. Etu- ja takalasi pitää kyllä myös irrottaa ja rupisuudet siivota. Lattiamattokin kaivannee perusteellista puhdistusta. Mielenkiintoinen seikka noin äkkiseltään katsottuna ovat moottoritilan vesiletkut, lienevätkö 40 vuotiaita nekin, ainakin pikaisella silmäyksellä niissä näytti olevan ne Fordin omat kai kertakäyttöisiksi luokiteltavat letkunkiristimet ja missä kunnossa lienee jäähdyttimensä? Tai nokkaremmi? Joo ei, en kovin pitkälle turneelle tuollaisenaan lähtisi. Mainitsematta jäi osien ja varusteiden hyvä tilanne, esim. kaikki siistien vanteiden, (ja nyt en puhu noista kuvissa näkyvistä talvirenkaista ja niitten vanteista joilla ikää lienee kymmeniä vuosia),vanteiden muovikeskiöt sekä pyöränmuttereiden muovisuojukset taisivat olla tallella, eikä mitään listojakaan puutu. Kuskinpuolen takanurkka on paikkamaalattu, pehmeystilannettaan en ole tarkistanut. Tätä älköön vielä ymmärrettäkö ilmoitukseksi kiertoon laittamisesta, kyllä se sen verran mielenkiintoiselta kapistukselta vaikuttaa. Viimeisin Taunus-kokemus (2,0 GX STW -81) osaltani on vuodelta 1997, mutta se yksilö oli jo lähinnä haudan partaalla. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että värinvaihto toki houkuttelisi, johonkin liki samansävyiseen metalliväriin, mutta on liian työlästä se. Siitä syön vaikka lakusta tehdyn hatun, että autoa ei ole koskaan ylimaalattu, mutta GX-raitojen puuttuminen herättää hieman kummastusta. Oliko sitten niin että niitä ei alkupään GX-malleissa ollut? Normaalivärisiä, esim. sinisiä olen kyllä raidoilla nähnyt. Täytyy vielä paremmin keskittyä mukanaan tulleeseen kirjallisuuteen, ehkä siitäkin jotain selviää.

GX raitoja on paria eri versiota mutta tietääkseni ne on kaikissa alunperin ollut.
GX tunnetaan muualla maailmassa nimellä Festival

Joo kyllä, lienisi sitten tähän sinänsä hurmaavaan kuulolaitteen harmaaseen väriin kuuluva yhdistelmä punainen paksumpi raita päällä ja musta ohut sen alapuolella? Ne tuskin autoa rumistaisivatkaan enempää, mikäli nyt museokuntoisuuteen tähtäisi. No, en murehdi sitä tänään, murehdin sitä vasta huomenna, tapasi Scarlett O´Harakin sanoa. Monta muuta tuskaa vielä ennen sitä...

Siinä 3 erilaista teippausta beigen kanssa. Alimmainen taitaa olla se yleisin, keskimmäinen toiseks yleisin

Joo kyllä, minä kiitän kuvista. Tuo alimmainen lienee lähimpänä totuutta ja mikä parasta, varmaankin helpoin toteuttaa. Alkuperäisiä teippisarjoja tuskin ystävällisestä Ford-liikkeestä kannattaa käydä kyselemässä.

Hyvä että näitä 1,6 automaatteja on muitakin.

Joo kyllä. Kiitos kommenteista. Kuten oletettua, ViLHon edistyminen on suht verkkaista. Tuossa lokakuun lopulla käväisin kiskaisemassa ovet sekä puskurit irti. Kuskin ovi on saatu maaliin, (epoksipohja, pintamaalina n. 80-kiiltoinen polyuretaani), samoin puskurit, (epoksipohja, pintamaalina n. 10-kiiltoinen RAL 9005 polyuretaani). Apukuskin ovi on vielä työn alla, odotellen maalarin ehtimisiä. Hämmästyttävä näky löytyi tavaratilasta, ei ennen vanhaan tuolla puolen korroosiota ilmennyt, pakoputken puolella kylläkin on sitä monasti nähty. Noh, keväämmällä sitten murehditaan sitä, kuinka tuon vähillä vaivoin korjailisi. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä tankin irrotuksen vaatii se. Samaten se kuskin puolen takakylki tarvitsee hieman huomiota osakseen.
Käynnissäkin ViLHo kuultiin, koeajoa en suorittanut kun kerran liikennekäytöstä poissa on se. Mutta tuntui se kierroksiakin ottavan. VV:tä en ottanut vielä irti siivousta varten, sikäli että sitä voidaan joutua siirtelemään siellä sijoituspaikassaan.
Mukanaan tulleeseen kirjallisuuteenkin tutustuin ylimalkaisesti. Olihan siellä kaikenlaista dokumenttia, mielenkiintoisimpana käsinkirjoitettu vihko jota saattoi lukea melkeinpä ajopäiväkirjana vuodesta 1981 aina vuoteen 2002 jolloin merkinnät loppuvat. Tarkka isäntä on tämä herra VV ollut.

Eikös tämä "maito kahvin" väri ole siitä kiitollinen että sävyjä on tasan 1?
Paikkamaalaus helppoa. Tämä perustuu noin 30v takaisiin muistoihin kaverin ex-Hertz vuokra-Taunuksen paikka maalaukseen

Joo kyllä, ei noin rumaa ja mautonta sävyä lähelläkään liene mikään muu väri. Eikös esim. Sebring red:iäkin ollut useammallakin vaihtoehdolla? Muistelisin, jotta konepellin alla lukee farben kohdalla G9 ja vaikka googlettelemalla mitään varmaa tietoa löytänyt en, voisikohan nimensä olla Nevada beige?

Joo kyllä, maalari oli ollut touhukas viime viikolla. Roskienpoistoa sekä kiillotusta vailla , ennen kuin noudettavissa on se. Jälkimmäistä vaatii kyllä koko kosla joskus, että ovien väriä päästään lähestymään.

Joo kyllä. Ovet roudattu Suur-Kurikan läntiseen kaupunginosaan ja paikalleenkin saatu. Tuo takakyljessä oleva lista piti saada irti ja takapenkin poiston sekä sisustuksen irroitusta vaati se. Ja löytyihän kuskinpuoleisen takapyörän kotelosta lisää hitsattavaa. Tavaratilan tiivisteen altakin paljastui happamahko paikka. Suuret oli suunnitelmat, kuinka otan tankin pois ja korjaan nuo tavaratilan ruostevauriot, vaan tekemättähän se jäi tältä mannertenväliseltä nahjukselta. No mutta jotain sentään tapahtui, onhan tuota sävyeroa toistaiseksi, myllytys auttanee. Etupuskurin raudat on pidelty, kiiltävä musta tuli epoksin päälle hiekkapuhalluksen jälkeen. Tavaratilan kansi on maalarilla, alustavasti lupaili sitä kesäkuulle valmistuvaksi. Joskus kylläkin näin vanhaa köpöä tuppaa epäilyttämään, salliiko terveys projektin jatkamista, mutta toistaiseksi yritellään, työn edistymisen vähäsatoisuudesta huolimatta.