Lähetetty: 18 Tammi 2012, 22:02
Viime kerran jälkeen tapahtunutta:
Paljon on vettä virrannut Vantaassa sitten viime kirjoittelun. Monella saralla on oltu aktiivisia ja pientä myynti/ostotoimintaa on harrastettu Taunuksen lomassa. Niistä myöhemmin lisää, kun on jotain valmista.
Päällimmäinen autoon tapahtunut muutos on Autodentin Juhan muutaman tunnin aherrus. Iän ja taustan vuoksi autossa oli kolhuja, mitkä kaipasivat osakseen hieman huomiota. Kohde oli haastava, koska autossa on edelleen alkuperäinen maalipinta. Maali on kova ja muutaman kolhun oikomisen kohdalla pieniä hiushalkeami alkoi esiintyä. Oikominen jätettiin silloin siihen. Ts. oiottiin voitavat pois ja loput jäi. Suurin osa saatiin kuitenkin oikenemaan ja auton yleisilme kirkastui huomattavasti. Lysti maksoi 400€, mitä joku voi pitää äkkiseltään kalliina. Itse lähestyn asiaa niin, että sillä rahalla ei olisi kummoisia maalaustoimia tehty, varsinkaan, kun kolhut tietenkin ympäri autoa. Alkuperäinen maali oli kuitenkin suojelemisen arvoinen. Jos joku empii samanlaisten asioiden suhteen, niin voin lämpimästi ainakin omalta kohdaltani suoitella ko. yrityksen toimintaa. Maksuton arviointikäynti ja asetettu hintakatto ei täyttynyt.
Verhoilukankaan etsintä on edelleen kesken, mutta alamme lähestyä kohtaa, missä on aika tehdä päätöksiä. Pari vaihtoehtoa on vielä näkemättä, mutta joukosta on haarukoitunut pari vahvaa vaihtoehtoa. Kotimainen kangaskutomo on ollut erittäin avulias ja tehnyt mittojen mukaan koevedoksen. Siinä oli vielä muutama juttu hieman pielessä ja nyt kokeillaan rev.01 -versiota. Odottelen Itellan tuovan tällä viikkoa toisen näytekappaleen laatikkoon. Värimääailma siinä valitettavasti eniten pielessä, mustaa karvalankaa ei ole heillä varastossa ja minimerä toimittajalta 300kg --> yli 1000m kangasta. Taunukseen riittäisi 5m... Uskon kuitenkin asian saavan onnellisen lopun ja museotarkastajaakin tyydyttävän kankaan.
Muut hankkeet ovat hidastaneet varsinaista Taunuksen ropaamista, mutta sen verran on edetty, että lattiamtto on nyt tallin lattialla ja sisustassa paikallaan enää hattuhylly, kattoverhoilu ja kojelauta sekä toinen aurinkolippa (mikä sekin pitäisi purkaa pois). Seuraavaksi vuorossa olisi auton nostaminen pukkien päälle ja renkaat pois. Operaatio "Kadonneita jarruja etsimässä" alkakoon. Taunusta jumpatessa eteen on tullut jumissa oleva kuljettajan satula, sohlo oikea etuiskunvaimennin, takaiskunvaimentimien alasilmukoiden kumit purukumia jne. Ikääntyneen ja vähän käytetyn auton vaivoja. Kilsat ei ehkä ole vaatineet osien vaihtoa, mutta ikä tehnyt tehtävänsä.
Ovien peilit saivat häädön. Toista oli korjailtu pielavetisesti ja muutenkin olivat jo tiensä päässä. Onneksi harrastaminen ei rajoitu vain yhteen Fordiin, van Escortiinkin on vuosien varrella tullut osa jos toinenkin hommattua. Escortin peilin jalka on juuri sopivan kokoinen, millä peittyy vanhojen peilien reijät. Ne on laitettava aikanaan ostoslistalle ja tilaukseen. Itse peilihän on ollut sama mallista riippumatta ennenkuin -74 tuli seuraava versio.
Kun jarrujen jäljille on päästy ja vika löydetty, on aika tehdä osalista tarvittavista osista ja laittaa tilaukset menemään Eurooppaan. Osia odotellessa voi käydä vihdoin tuon ruostevaivan kimppuun. Jos vaikka istuimetkin on saatu siinä jossain välissä verhoilijalle. Nyt täytyy pitää maltti mielessä ja olla purkamatta autoa enempää. Tarkoituksena on tehdä toimenpiteet, millä varmistetaan luotettavuus kesän ajoissa sekä rekisteröintokatsastuksen ja museotarkastuksen läpäisy. Kesän aikana tulee varmaan mieleen paljon mitä pitää talvella puuhastella, mutta murehditaan niitä sitten ensi talvena.
Paljon on vettä virrannut Vantaassa sitten viime kirjoittelun. Monella saralla on oltu aktiivisia ja pientä myynti/ostotoimintaa on harrastettu Taunuksen lomassa. Niistä myöhemmin lisää, kun on jotain valmista.
Päällimmäinen autoon tapahtunut muutos on Autodentin Juhan muutaman tunnin aherrus. Iän ja taustan vuoksi autossa oli kolhuja, mitkä kaipasivat osakseen hieman huomiota. Kohde oli haastava, koska autossa on edelleen alkuperäinen maalipinta. Maali on kova ja muutaman kolhun oikomisen kohdalla pieniä hiushalkeami alkoi esiintyä. Oikominen jätettiin silloin siihen. Ts. oiottiin voitavat pois ja loput jäi. Suurin osa saatiin kuitenkin oikenemaan ja auton yleisilme kirkastui huomattavasti. Lysti maksoi 400€, mitä joku voi pitää äkkiseltään kalliina. Itse lähestyn asiaa niin, että sillä rahalla ei olisi kummoisia maalaustoimia tehty, varsinkaan, kun kolhut tietenkin ympäri autoa. Alkuperäinen maali oli kuitenkin suojelemisen arvoinen. Jos joku empii samanlaisten asioiden suhteen, niin voin lämpimästi ainakin omalta kohdaltani suoitella ko. yrityksen toimintaa. Maksuton arviointikäynti ja asetettu hintakatto ei täyttynyt.
Verhoilukankaan etsintä on edelleen kesken, mutta alamme lähestyä kohtaa, missä on aika tehdä päätöksiä. Pari vaihtoehtoa on vielä näkemättä, mutta joukosta on haarukoitunut pari vahvaa vaihtoehtoa. Kotimainen kangaskutomo on ollut erittäin avulias ja tehnyt mittojen mukaan koevedoksen. Siinä oli vielä muutama juttu hieman pielessä ja nyt kokeillaan rev.01 -versiota. Odottelen Itellan tuovan tällä viikkoa toisen näytekappaleen laatikkoon. Värimääailma siinä valitettavasti eniten pielessä, mustaa karvalankaa ei ole heillä varastossa ja minimerä toimittajalta 300kg --> yli 1000m kangasta. Taunukseen riittäisi 5m... Uskon kuitenkin asian saavan onnellisen lopun ja museotarkastajaakin tyydyttävän kankaan.
Muut hankkeet ovat hidastaneet varsinaista Taunuksen ropaamista, mutta sen verran on edetty, että lattiamtto on nyt tallin lattialla ja sisustassa paikallaan enää hattuhylly, kattoverhoilu ja kojelauta sekä toinen aurinkolippa (mikä sekin pitäisi purkaa pois). Seuraavaksi vuorossa olisi auton nostaminen pukkien päälle ja renkaat pois. Operaatio "Kadonneita jarruja etsimässä" alkakoon. Taunusta jumpatessa eteen on tullut jumissa oleva kuljettajan satula, sohlo oikea etuiskunvaimennin, takaiskunvaimentimien alasilmukoiden kumit purukumia jne. Ikääntyneen ja vähän käytetyn auton vaivoja. Kilsat ei ehkä ole vaatineet osien vaihtoa, mutta ikä tehnyt tehtävänsä.
Ovien peilit saivat häädön. Toista oli korjailtu pielavetisesti ja muutenkin olivat jo tiensä päässä. Onneksi harrastaminen ei rajoitu vain yhteen Fordiin, van Escortiinkin on vuosien varrella tullut osa jos toinenkin hommattua. Escortin peilin jalka on juuri sopivan kokoinen, millä peittyy vanhojen peilien reijät. Ne on laitettava aikanaan ostoslistalle ja tilaukseen. Itse peilihän on ollut sama mallista riippumatta ennenkuin -74 tuli seuraava versio.
Kun jarrujen jäljille on päästy ja vika löydetty, on aika tehdä osalista tarvittavista osista ja laittaa tilaukset menemään Eurooppaan. Osia odotellessa voi käydä vihdoin tuon ruostevaivan kimppuun. Jos vaikka istuimetkin on saatu siinä jossain välissä verhoilijalle. Nyt täytyy pitää maltti mielessä ja olla purkamatta autoa enempää. Tarkoituksena on tehdä toimenpiteet, millä varmistetaan luotettavuus kesän ajoissa sekä rekisteröintokatsastuksen ja museotarkastuksen läpäisy. Kesän aikana tulee varmaan mieleen paljon mitä pitää talvella puuhastella, mutta murehditaan niitä sitten ensi talvena.