-77 2d ohc
Lähetetty: 13 Loka 2010, 15:58
Vähän vahingossa tuli viime keväänä Taunukseen sekaannuttua ja kun ei oikein osaa sormiaan irti pitää, niin vähän on jalostusta tullut touhuttua. Aikaisemmin on foordista kokemusta yhden diesel-mondeon verran jolla jonkin aikaa ajelin, tämä "uusi" wanhus on kyllä monasti yllättänyt silti
Alkuun tuli keskityttyä ajoa haittaaviin juttuihin ja kun kohtuullinen varmuus oli saavutettu, niin jarruremontin yhteydessä tuikkasin taakse sierran rummut ja leimakin tuli haettua. Suurinpiirtein siinä kunnossa tulikin sitten kesä kruisailtua ja nelisen tuhatta tuli mittariin. Mitä ny kaikenlaisia kuluvia osia meni ennaltaehkäisevästi repullinen. Tietty jarrumuutoksen takana oli joku ajatuskin ja käsiin jäi vähän kolaroitu kaasarisierra. Autossahan, eikun siis Taunuksessahan, oli keulilla joskus sinne vaihdettu 1,6 e-max. Ei huono moottori tuokaan, kyllä sillä pärjää ja kulutus seitsemisen litraa 5v lootan kanssa kunhan sytkän haki nakurajalle. Mutta tietty lisää tehoa teki mieli... Tietty kun auto on ajossa ja uusi moottori lattialla, niin mikseipä sitä nosta pukkiin ja käytä auki kun kerta hommaan rupeaa. Perusremppa ja vähän parantelua samalla. Nyt uusi kone on jo kotiutunut pellin alle, tosin vielä on työtä jonkun verran, mutta tasaisen varmasti eteenpäin. Mm. kuka tampio tästä on panhardin jättänyt pois?! Sen huomaa... Mutta korjattavissa.
Koneen resepti karkeasti: itse kaivelemani kansi, lohkosta 1,8 mm pois ja kannesta milli, palje noin 0,65-0,7 mm ja rutut jossain 10,5-11. Tiivisteet, renkaat, laakerit jne perussetti. Nokkana Newman camssin 134, eli 268/11,68, josta tosin kellotin imu 290-astetta ja pako 266. Nostot muklattu 11,1-11,6 välille. Kovapalavipat. Karburaattorina ameriikan vauhtiosa mussesta. Peltisarja vielä työn alla, mutta R1-tyyppistä kokeillaan.
Tarinaa kuvien muodossa löytyy allekirjoittaneen kuvablogista.
Alkuun tuli keskityttyä ajoa haittaaviin juttuihin ja kun kohtuullinen varmuus oli saavutettu, niin jarruremontin yhteydessä tuikkasin taakse sierran rummut ja leimakin tuli haettua. Suurinpiirtein siinä kunnossa tulikin sitten kesä kruisailtua ja nelisen tuhatta tuli mittariin. Mitä ny kaikenlaisia kuluvia osia meni ennaltaehkäisevästi repullinen. Tietty jarrumuutoksen takana oli joku ajatuskin ja käsiin jäi vähän kolaroitu kaasarisierra. Autossahan, eikun siis Taunuksessahan, oli keulilla joskus sinne vaihdettu 1,6 e-max. Ei huono moottori tuokaan, kyllä sillä pärjää ja kulutus seitsemisen litraa 5v lootan kanssa kunhan sytkän haki nakurajalle. Mutta tietty lisää tehoa teki mieli... Tietty kun auto on ajossa ja uusi moottori lattialla, niin mikseipä sitä nosta pukkiin ja käytä auki kun kerta hommaan rupeaa. Perusremppa ja vähän parantelua samalla. Nyt uusi kone on jo kotiutunut pellin alle, tosin vielä on työtä jonkun verran, mutta tasaisen varmasti eteenpäin. Mm. kuka tampio tästä on panhardin jättänyt pois?! Sen huomaa... Mutta korjattavissa.
Koneen resepti karkeasti: itse kaivelemani kansi, lohkosta 1,8 mm pois ja kannesta milli, palje noin 0,65-0,7 mm ja rutut jossain 10,5-11. Tiivisteet, renkaat, laakerit jne perussetti. Nokkana Newman camssin 134, eli 268/11,68, josta tosin kellotin imu 290-astetta ja pako 266. Nostot muklattu 11,1-11,6 välille. Kovapalavipat. Karburaattorina ameriikan vauhtiosa mussesta. Peltisarja vielä työn alla, mutta R1-tyyppistä kokeillaan.
Tarinaa kuvien muodossa löytyy allekirjoittaneen kuvablogista.