kokemuksia 80e:n Taunuksesta (ja Lada juttua)
Lähetetty: 16 Tammi 2005, 16:41
Heipä hei taunus-friikit!
olen siis uusi taunuksen omistaja ja uusi voorumilainen. vanhan luotettavan kulkukumppanini Lada 2107:n käytyä väliaikaiseen lepoon, piti saada alle joku kulkupeli ja halvalla. takaveto, tietenkin (mistäköhän tuokin fiksaatio johtuu?). noh, nettiä pläräilin, ja huutonetistä löysinkin varsinaisen helmen siis taunuksen. hinta kohosi huimaan 80 euroon ja näin minusta tuli taunuksen omistaja. ja netistä etsimään lisätietoa ko. mallista, ja sitten huomasin että jotkut hullut ovat perustaneet vallan ko. automallin ympärille kerhon. (pitäisköhän perustaa erikseen lada 2107-kerho tms?) en siis halua irvailla teille tästä vaan aika hianoa tällainen, onhan taunus komea ja legendaarinen auto...
vaan siis topicciin... ajattelin siis tähän vähän kertoa kokemuksia mitä tulee ja mitä tähän mennessä oon tanen kanssa päässy kokemaan... (Taunukseni on siis -82, ohc 1,6)
Ensin ostin auton, taisi olla tuolla lokakuun puolella, myyjä varsin reilusti kertoi mitä vikoja on ja mitä on ollut, ja mitä mahdollisesti tulossa. auto toimi ihan ok, latauksen merkkivalo paloi heikosti ja takakontissa ei juuri ole pohjaa jäljellä, oikean puoleinen kotelo/pohjaa ja lokareita hitsattu viime keväänä leimalle, vasen puoli siis tod. näk myös aika mätä. alle satasen leimatuista autoista ei paljoa inistä, vaan ladoin rahat tiskiin.
viikko meni ihan hyvin, päätin vaihtaa talvitassut alle. aloitin kuskin puoleisesta eturenkaasta, tunkki toimi jne... takapuolella kävikin niin että tunkin korvake kyllä nousi, mutta auto ei hievahtanutkaan. sinne se siis sujahti, kotelon sisään. eipä mitään, varastosta kaivoin hallitunkin ja sain nakit vaihdeltua. eli siis perkeleesti on hitsattavaa jos tuon leimalle meinaa saada.
sytytys oli syyssateissa aika heikkoa, rupesin asiaa tarkastelemaan ja havaitsin seuraavaa; virtakaapelit olivat aika heikossa hapessa, 2-piuha oli hapettunut virranjakajan kanteen aika hyvin kiinni, kun sain sen reuhdottua irti, oli kannen liitin täynnä vaalenvihreää töhnää eikä kaapelin päässä enää juuri ollut liitintä jälellä... (mitenhän se on edes toiminu ollenkaan), lisäksi 3.-tulpan päähän oli kaapeli palanut pahasti kiinni ja 4.-tulpan posliini-eriste oli murtunut. kaikki tulpat olivat paksun mustan karstan peitossa. no vaihdoin kaapelit ja tulpat ja säädin katkojan kärjen.
kaksi viikkoa kulki ihan mukavasti,
sitten alkoi pikkupakkaset ja kosteutta oli paljon ilmassa ja kas, autosta katosi tyhjäkäynti! siis ensin tyhjäkäynti oli heikkoa, mutta sitten katosi kokonaan. pyörittelin tyhjäkäynninsäätöruuvia, ei tapahtunut mitään. sytyksessä ei siis voinut olla vika, tutkailin tuota ilmanputsaria, jos siinä olisi joku talvi asento, en löytänyt, sitten kaasarin suuttimia tutkimaan, niissähän usein on vikaa, vaikka kaasari olikin vain vuoden vanha. kaasarin purin 10 asteen pakkasessa ulkona auton katolle, kunnes huomasin missä on vika. kerpl. semmoinen peltiläystäke, jonka pitäisi pitää sitä tyhjäkäynninsäätöruuvia halutussa asennossa, olikin päättänyt korroosion seurauksena siirtyä eläkkeelle tehtävistään.
palan vaihto, ja taas kulki vähän aikaa nätisti...
sitten kun tuli nuo ainoat kunnon pakkaset jota tähän mennessä täällä etelässä on ollut, niin sehän sitten mokoma taas hyytyi. laturia heti epäilemään, kun koko matkan oli palanut punaisena se latauksen merkkivalo. (ladamiehenä en ajatellut moisen varoitusvalon palamisen edellyttävän mitään toimenpiteitä pitkään aikaan). vaan perhana hyytyi se kuitenkin lopullisesti lahteen. no, sitten kohta lunastamaan autoa lahden kaupungin varikolta, ja vaihtamaan laturia 15 asteen pakkasessa, joka on taunuksessa yllättävän hankala toimenpide, kun eihän siinä ole kuin kolme pulttia ja hihna.
nyt on ajeltu kolme viikkoa ja on vielä toiminut. seoksia oon koittanu säädellä jotenkin järkevämmiksi, kun tuossa sytkän osia vaihtaessa pyöräytin sitä seoksensäätöruuvia vissiin vähän liiankin laihalle. nyt yrittäny löytää sopivaa kohtaa ilman kierrosluku- ja co2-mittaria. auto on ihan kiva, vähän vaan huteran oloinen kiikku, kiihtyvyys on heikko ja vaihteita liian vähän.
olen siis uusi taunuksen omistaja ja uusi voorumilainen. vanhan luotettavan kulkukumppanini Lada 2107:n käytyä väliaikaiseen lepoon, piti saada alle joku kulkupeli ja halvalla. takaveto, tietenkin (mistäköhän tuokin fiksaatio johtuu?). noh, nettiä pläräilin, ja huutonetistä löysinkin varsinaisen helmen siis taunuksen. hinta kohosi huimaan 80 euroon ja näin minusta tuli taunuksen omistaja. ja netistä etsimään lisätietoa ko. mallista, ja sitten huomasin että jotkut hullut ovat perustaneet vallan ko. automallin ympärille kerhon. (pitäisköhän perustaa erikseen lada 2107-kerho tms?) en siis halua irvailla teille tästä vaan aika hianoa tällainen, onhan taunus komea ja legendaarinen auto...
vaan siis topicciin... ajattelin siis tähän vähän kertoa kokemuksia mitä tulee ja mitä tähän mennessä oon tanen kanssa päässy kokemaan... (Taunukseni on siis -82, ohc 1,6)
Ensin ostin auton, taisi olla tuolla lokakuun puolella, myyjä varsin reilusti kertoi mitä vikoja on ja mitä on ollut, ja mitä mahdollisesti tulossa. auto toimi ihan ok, latauksen merkkivalo paloi heikosti ja takakontissa ei juuri ole pohjaa jäljellä, oikean puoleinen kotelo/pohjaa ja lokareita hitsattu viime keväänä leimalle, vasen puoli siis tod. näk myös aika mätä. alle satasen leimatuista autoista ei paljoa inistä, vaan ladoin rahat tiskiin.
viikko meni ihan hyvin, päätin vaihtaa talvitassut alle. aloitin kuskin puoleisesta eturenkaasta, tunkki toimi jne... takapuolella kävikin niin että tunkin korvake kyllä nousi, mutta auto ei hievahtanutkaan. sinne se siis sujahti, kotelon sisään. eipä mitään, varastosta kaivoin hallitunkin ja sain nakit vaihdeltua. eli siis perkeleesti on hitsattavaa jos tuon leimalle meinaa saada.
sytytys oli syyssateissa aika heikkoa, rupesin asiaa tarkastelemaan ja havaitsin seuraavaa; virtakaapelit olivat aika heikossa hapessa, 2-piuha oli hapettunut virranjakajan kanteen aika hyvin kiinni, kun sain sen reuhdottua irti, oli kannen liitin täynnä vaalenvihreää töhnää eikä kaapelin päässä enää juuri ollut liitintä jälellä... (mitenhän se on edes toiminu ollenkaan), lisäksi 3.-tulpan päähän oli kaapeli palanut pahasti kiinni ja 4.-tulpan posliini-eriste oli murtunut. kaikki tulpat olivat paksun mustan karstan peitossa. no vaihdoin kaapelit ja tulpat ja säädin katkojan kärjen.
kaksi viikkoa kulki ihan mukavasti,
sitten alkoi pikkupakkaset ja kosteutta oli paljon ilmassa ja kas, autosta katosi tyhjäkäynti! siis ensin tyhjäkäynti oli heikkoa, mutta sitten katosi kokonaan. pyörittelin tyhjäkäynninsäätöruuvia, ei tapahtunut mitään. sytyksessä ei siis voinut olla vika, tutkailin tuota ilmanputsaria, jos siinä olisi joku talvi asento, en löytänyt, sitten kaasarin suuttimia tutkimaan, niissähän usein on vikaa, vaikka kaasari olikin vain vuoden vanha. kaasarin purin 10 asteen pakkasessa ulkona auton katolle, kunnes huomasin missä on vika. kerpl. semmoinen peltiläystäke, jonka pitäisi pitää sitä tyhjäkäynninsäätöruuvia halutussa asennossa, olikin päättänyt korroosion seurauksena siirtyä eläkkeelle tehtävistään.
palan vaihto, ja taas kulki vähän aikaa nätisti...
sitten kun tuli nuo ainoat kunnon pakkaset jota tähän mennessä täällä etelässä on ollut, niin sehän sitten mokoma taas hyytyi. laturia heti epäilemään, kun koko matkan oli palanut punaisena se latauksen merkkivalo. (ladamiehenä en ajatellut moisen varoitusvalon palamisen edellyttävän mitään toimenpiteitä pitkään aikaan). vaan perhana hyytyi se kuitenkin lopullisesti lahteen. no, sitten kohta lunastamaan autoa lahden kaupungin varikolta, ja vaihtamaan laturia 15 asteen pakkasessa, joka on taunuksessa yllättävän hankala toimenpide, kun eihän siinä ole kuin kolme pulttia ja hihna.
nyt on ajeltu kolme viikkoa ja on vielä toiminut. seoksia oon koittanu säädellä jotenkin järkevämmiksi, kun tuossa sytkän osia vaihtaessa pyöräytin sitä seoksensäätöruuvia vissiin vähän liiankin laihalle. nyt yrittäny löytää sopivaa kohtaa ilman kierrosluku- ja co2-mittaria. auto on ihan kiva, vähän vaan huteran oloinen kiikku, kiihtyvyys on heikko ja vaihteita liian vähän.