Maalaus ja lakkaus

TuohkaRacing · Viesti Kirjoittaja **TuohkaRacing** » 08 Huhti 2010, 01:14

erittäin mielenkiintoisia neuvoja, näitä yritetään soveltaa tulevaisuudessa kun alan harjottelemaan ton ruiskun kanssa

jryti · Viesti Kirjoittaja **jryti** » 08 Huhti 2010, 08:45

Jep, pinta oli tänä aamuna tosi hyvä eli vielä kerran kiitoksia neuvoja jaelleille. Laitoin Galleriaan 15-kuvan sarjan tuon homman kulusta niin voi vielä sinne kommentoida miten ko. vaihe on mennyt. Toivotaan että tästä jutusta on apua muillekin.

Beornegar · Viesti Kirjoittaja **Beornegar** » 08 Huhti 2010, 15:34

Sultzi kirjoitti:Tuo max mayer lakka vaikuttaa erittäin hyvältä tuotteelta. Tosin enpä ole muutenkaan ennen käyttänyt ruiskulakkoja, vaan jotain paskaa spraylakkaa. Tuota lakkaa mullekin myytiin ppg maaleja käyttävästä maalaamosta kun tiinaa maalasin myös envirobasella. Ja tietysti myös metallihohtona oli väri, ettei aloittelija pääsisi liian helpolla Pientä pilveilyä paikotellen havaittavissa jos rupeaa oikein katselemaan. Kelpaa mulle hyvin, vielä kun löytyisi hml seudulta sopiva pätevä kaveri poistamaan lakkavalumat

Mä voin tulla hinkkaamaan

Muutenkin tulee tällä viikolla valumia hinkattua. Rekasta...

Hienoa jryti että sait onnistumaan. Hyvältähän se ainakin kuvissä näyttää.

Pöhö-Andrei

jryti kirjoitti:Jep, pinta oli tänä aamuna tosi hyvä eli vielä kerran kiitoksia neuvoja jaelleille. Laitoin Galleriaan 15-kuvan sarjan tuon homman kulusta niin voi vielä sinne kommentoida miten ko. vaihe on mennyt. Toivotaan että tästä jutusta on apua muillekin.

No niin. Nyt olet sitten "riskivyöhykkeessä" johon poikkeuksetta jokainen aloitteleva maalari joutuu.

Ensimmäinen maalaus kun onnistuu hyvin, kasvaa itseluottamus kohisten taitojen pysyessä kuitenkin ensimmäisen maalauksen tasolla. Seuraava tuppaa menemään enemmän vai vähemmän pipariksi, lähinnä siksi, että lakat valuu ja massat pilveilee. Kolmas maalaus jää sitten karkeaksi, eli kokeillaan välttä niitä valumia ja lakkakerrokset jää ohuiksi. Sitten alkaa tuntuma löytymään ja jälki paranee toistojen lisääntyessä.

Maltti siis jatkossakin on valttia ja kun muistaa nuo kuivatusajat sekä oikeat sekoitussuhteen kovetteiden ja ohenteiden suhteen on luvassa jatkossakin näitä onnistumisen tunteita.

Maalaaminen on mukavaa puuhaa, siinä näkee kyllä kättensä työn tuloksen välittömästi peltitöistä viimeiseen pintaan saakka.

Beornegar · Viesti Kirjoittaja **Beornegar** » 08 Huhti 2010, 19:23

Pöhö-Andrei kirjoitti:No niin. Nyt olet sitten "riskivyöhykkeessä" johon poikkeuksetta jokainen aloitteleva maalari joutuu.
Ensimmäinen maalaus kun onnistuu hyvin, kasvaa itseluottamus kohisten taitojen pysyessä kuitenkin ensimmäisen maalauksen tasolla. Seuraava tuppaa menemään enemmän vai vähemmän pipariksi, lähinnä siksi, että lakat valuu ja massat pilveilee. Kolmas maalaus jää sitten karkeaksi, eli kokeillaan välttä niitä valumia ja lakkakerrokset jää ohuiksi. Sitten alkaa tuntuma löytymään ja jälki paranee toistojen lisääntyessä.

Noinhan se juurikin menee

Kannattaa kuitenkin muistaa että kun ne ensimmäiset valumat on tullut ja sitten seuraavalla kerralla pelottaakin aivan saatanasti enää lakkailla "kun kuitenkin valuu", että valuma ei ole virhe, mutta kuiva pinta on... Kuiva pinta on pakko hioa ja maalata uudestaan, valumat saa lähes aina kiillottamalla pois.

Sultzi · Viesti Kirjoittaja **Sultzi** » 08 Huhti 2010, 19:28

tervetuloa vaan

sain tänään lainaan sellasen tutin ja pari siihen sopivaa hiomatarraa. Tarvii hakee niitä tarroja lisää.

Beornegar · Viesti Kirjoittaja **Beornegar** » 08 Huhti 2010, 20:26

Menee jo offtopiciks, mutta onko sulla kiillotusvälineitä siellä? Vai tarviiko käsin hinkata?

Sultzi · Viesti Kirjoittaja **Sultzi** » 08 Huhti 2010, 21:01

Jonkinmoinen myllytyskone on ja ehkä jotain hioma aineitakin. En ole varma oliko mitään hiovia tahnoja vai pelkästään vahoja. Auto on tossa työpaikalla.

Beornegar · Viesti Kirjoittaja **Beornegar** » 08 Huhti 2010, 21:43

Pääseekös siellä käymään viikonloppusin? Näin alustavasti voisi vaikka lupailla jos ottaisin lainaan vähän pienemmän kiillotuskoneen ja hiomatahnaa ja pistäytyisin jokupäivä visiitille. Ei ainakaan muistaakseni parempaakaan tekemistä viikonloppuna varmaan ole

jryti · Viesti Kirjoittaja **jryti** » 09 Huhti 2010, 08:17

Pöhö-Andrei kirjoitti: No niin. Nyt olet sitten "riskivyöhykkeessä" johon poikkeuksetta jokainen aloitteleva maalari joutuu.
Ensimmäinen maalaus kun onnistuu hyvin, kasvaa itseluottamus kohisten taitojen pysyessä kuitenkin ensimmäisen maalauksen tasolla. Seuraava tuppaa menemään enemmän vai vähemmän pipariksi, lähinnä siksi, että lakat valuu ja massat pilveilee. Kolmas maalaus jää sitten karkeaksi, eli kokeillaan välttä niitä valumia ja lakkakerrokset jää ohuiksi. Sitten alkaa tuntuma löytymään ja jälki paranee toistojen lisääntyessä.

Maltti siis jatkossakin on valttia ja kun muistaa nuo kuivatusajat sekä oikeat sekoitussuhteen kovetteiden ja ohenteiden suhteen on luvassa jatkossakin näitä onnistumisen tunteita.

Maalaaminen on mukavaa puuhaa, siinä näkee kyllä kättensä työn tuloksen välittömästi peltitöistä viimeiseen pintaan saakka.

Edellinen onnistunut maalaus valui lakatessa koko kone pellin leveydeltä

Nyt oli lakatessa kokoajan olo että "kyllä se jo riittää"

Pinta jäi osin aavistuksen epätasaiseksi vähäisen lakan vuoksi, mutta ei ihan kuivaksi kuitenkaan. Suuremmat virheet tuli jo pohjissa.

Aikaisemmin nuo kuivatusajat on olleet mulla liian lyhyitä ja sen takia onnistumis prosentit on olleet aika huonoja. Mutta kun on taas onnistut niin sitten on kyllä onnistunut niin että on ihan päivänvalossakin kehdannut katsoa. No, Zafiran 5 kertaan maalatusta konepellistä ei kannata alkaa edes puhumaan....

Seuraavaksi on maalaus vuorossa V50 etu- ja takapuskuri sekä konepelti. No se "vasta" ensiviikolla ja sekin oma ja kolaroitu joten kestää taas treenailla. Sitten vuorossa olisi Taunuksen kori, konetila ja takakontti, mutta siihen tulee liuotinmaali, kun ei vesiväreistä löytynyt sopivaa metallisävyä. Ja taunuksen luukut ja ovet sitten korin jälkeen, joten nuita maalaustöitä on nyt edessä

Voiko perussuomalaisella itsetunto nousta? *Leuka rinnassa kohti uusia pettymksiä*

Pöhö-Andrei

Aika tutun kuuloista, kun muistelen omaa alkutaivaltani.

Onko nuo puskurit muuten missä maalissa nyt vai ihan muovipinnalla. Noiden muoviosien maalauksessa on kanssa muutama asia hyvä tietää jos mielii että homma onnistuu kertavedolla.

Tuota pinnan kuivuutta voi sitten tarkastella myös visualisesti, eli jos uusi kerros sulahtaa edelliseen välittömästi, eli sumurajaa ei jää on pinta auttamattomasti vielä liian märkä uudelle kerrokselle. Nyt siis tarkastellaan viuhkan reunaa, ns sumurajaa. Jos se siis jää sumuksi on alla oleva pinta jo kuivahtanut sen verran että sen selkään voi uskalluksensa mukaan lähteä vetämään uutta kerrosta.

Jos meinaat pelata noiden vesivärien kanssa enemmänkin suosittelen, että hankit niille aivan oman ruiskun. Jossain vaiheessa käy nimittäin ihan varmasti ohraset.

Biltemassa myyvät ruiskuja joihin saa isompia suuttimia, eli sellaisen hankinta voisi olla järkevää. Ja noin kokemukseen perustuen ne ei ihan paskoja ole vaan pääsee ihan harrastajatasossa touhutessa hyväänkin jälkeen.

Välineurheiluahan tämä ei ole, vaan käsi joka ruiskua heiluttaa on edelleen määräävimmässä asemassa.

jryti · Viesti Kirjoittaja **jryti** » 09 Huhti 2010, 13:19

Pöhö-Andrei kirjoitti:Aika tutun kuuloista, kun muistelen omaa alkutaivaltani.

Onko nuo puskurit muuten missä maalissa nyt vai ihan muovipinnalla. Noiden muoviosien maalauksessa on kanssa muutama asia hyvä tietää jos mielii että homma onnistuu kertavedolla.

Tuota pinnan kuivuutta voi sitten tarkastella myös visualisesti, eli jos uusi kerros sulahtaa edelliseen välittömästi, eli sumurajaa ei jää on pinta auttamattomasti vielä liian märkä uudelle kerrokselle. Nyt siis tarkastellaan viuhkan reunaa, ns sumurajaa. Jos se siis jää sumuksi on alla oleva pinta jo kuivahtanut sen verran että sen selkään voi uskalluksensa mukaan lähteä vetämään uutta kerrosta.

Jos meinaat pelata noiden vesivärien kanssa enemmänkin suosittelen, että hankit niille aivan oman ruiskun. Jossain vaiheessa käy nimittäin ihan varmasti ohraset.

Biltemassa myyvät ruiskuja joihin saa isompia suuttimia, eli sellaisen hankinta voisi olla järkevää. Ja noin kokemukseen perustuen ne ei ihan paskoja ole vaan pääsee ihan harrastajatasossa touhutessa hyväänkin jälkeen.

Välineurheiluahan tämä ei ole, vaan käsi joka ruiskua heiluttaa on edelleen määräävimmässä asemassa.

Eka ruisku mulla oli tuollaine 20e ruisku jossa oli viuhkan leveys ja maalinmäärän säätimet. Pelittänyt ihan hyvin mutta suuttimessa on vain "pakolliset" reijät, joten ei ihan tasaistaa tahdo tulla. Kelpaa pohjamaalille, hammereille jne. joissa ei pinnan laadulla ole oikein mitään väliä, kunhan evästä on.

Tämä uusi oli 99e (vieressä oli tismalleen sama VATA 149e ja siis ihan tismalleen sama!) ja etenkin tuo suutin vaikuttaa monipuolisemmalta. Myös neula ja "maalisuutin" oivat kestävämmän näköistä ainesta. Tuollaisen 99, vehkeen voisi ostaa toisen liuotinpohjaisille maaleille/lakoille.

Pitää kuitenkin tsekata tuo Biltema.

Puskurit on maalattua muovia. Tarkoitus ehjä/maalivaurioinen takapuskuri vain karhentaa karhun kielellä ja pyyhkäistä uusi kerros samaa sävyä olevaa maalia + lakka. Etupuskuri pitää mun ensin hitsata ja kitata. Sen jälkeen ajattelin pohjamaalata koko puskurin kun on eri värinenkin kuin auto. Siihen päälle sitten oikea sävy ja lakka. Puskurit on ainoita jotka on aina onnistuuneet eka vedolla

Muovipohjustetta oon käyttänyt paljaille muoviosille ja on maalit pysyneet.

Konepelti pitää ensin oikoa -> kittaus -> hiontamaali -> maali -> lakka. Pelti oli taipunut kaarelle ja tullut vain yksi terävämpi kulma joten ajattelin ensin kokeilla oikoa, kun käytetty on 550e ja uusi 600e. Olisi alapuoleltakin valmiiksi oikeassa sävyssä.

Pöhö-Andrei

Erikoista. Yleensä nuo puskurit on ne viimeiset osat jotka saa onnistumaan,eli tässä tapauksessa sinulla ei ole hätäpäivää sen suhteen. Monelle tuo muovipohjustusaine on tuottanut ongelmia, eli joko sitä on vedetty liikaa ja ei ole maltettu kuivatella, ja lopputulos on se että se puskee väristä läpi. Puhdistaminen saa toisinaan hyvin kätevästi rätin sulaman puskimeen kiinnni varsinkin kun käytetään sitä kovinta mahdollista tinneriä sinolin sijaan.

Silti maalailu on edelleen ihan mukavaa puuhaa.

Beornegar · Viesti Kirjoittaja **Beornegar** » 09 Huhti 2010, 22:19

Pöhö-Andrei kirjoitti:Silti maalailu on edelleen ihan mukavaa puuhaa.

Älä viitti puhua paskaa, stressaavaa ja ärsyttävää millintarkkaa hinkkaamista se on

Pöhö-Andrei

Beornegar kirjoitti:
Pöhö-Andrei kirjoitti:Silti maalailu on edelleen ihan mukavaa puuhaa.

Älä viitti puhua paskaa, stressaavaa ja ärsyttävää millintarkkaa hinkkaamista se on

Sinä et tiedä minun toimintatapoja lähinnä tuon maalaamisen suhteen...

Ja sikseen, minähän puhun vain maalaamisesta, en siitä päivätolkulla kestävästä sika-ärsyttävästä pohjien hankaamisesta, jotka silti paistaa tekijän silmiin vaikka 50 ohikulkijaa ei niitä näe.

Millintarkkaa??? Onko se syötävää?