:: WWW.TAUNUSFINLAND.COM ::

Millasia vastusarvoja teillä on tulpanjohdoissa ja puolan ensiö- ja toisiokäämeissä?

Ite sain johdoista 12.6 kohm, puolan ensiökäämistä 1.2ohm ja toisiokäämistä 11.7 kohm! Johdot ja puola on uusia, kuseeko hommat?

Mitkäs on hyviä tulpanjohtoja?

Väittäisin että ei kuse...

Puolaa en ole viime aikoina mittaillut, siitä ei muistitietoa, mutta tulpanjohtojen kanssa tuli pähkittyä viime kesänä.

Oma V6 on nääs kärsiny jo pitkään mystisistä kylmäkäynnistysongelmista. Aiemmin mulla oli itse kuparikaapelista tehdyt tulpanjohdot, vastus lähes 0 ohm. Nykyisissä piuhoissa suurin piirtein toi sama kun sulla eli n. 12 kohm. Käynnistyvyys parani, ei tosin vielä tarpeeksi.

Homma ei ole niin yksinkertainen, että mitä vähemmän vastusta, sitä parempi, koska tulppaanhan synnytetään kipinä korkeajännitteellä ja Ohmin lain mukaan U=RxI. Toisin sanoen jännite=virta x vastus. Vastus tulpanjohdoissa kohottaa niissä kulkevan virran jännitettä.

Puolahan on muuntaja, jossa 12V muunnetaan korkeajännitteeksi, jopa 20000 V. Siellä tilanne lienee jotakuinkin samankaltainen.

Onkos täällä ketään tosi sähköseppiä paikalla? Pj? SporttiJanne?....

hyvät on arvot, pitäs toimia.
mitä oon mittaillu niin 1-4 ohm ensiö, 8-15kohm toisio.
tulpanjohdoissa niitä vastuksia on laidasta laitaan .
bilteman johoillaki on pärjäilly, lupaahan ne kalliimmille tehonlisää ym.
onkohan niitä puolueettomasti testattu.
stropo johot ois hienot mutta on vähän hankala ajella konepeltiauki.

Ainakin pitää olla paljon jännitettä et yleensä kulkee noin suuren vastuksen läpi mitä noissa tulpanjohdoissa on.

Miikka kirjoitti:Väittäisin että ei kuse...

Puolaa en ole viime aikoina mittaillut, siitä ei muistitietoa, mutta tulpanjohtojen kanssa tuli pähkittyä viime kesänä.

Oma V6 on nääs kärsiny jo pitkään mystisistä kylmäkäynnistysongelmista. Aiemmin mulla oli itse kuparikaapelista tehdyt tulpanjohdot, vastus lähes 0 ohm. Nykyisissä piuhoissa suurin piirtein toi sama kun sulla eli n. 12 kohm. Käynnistyvyys parani, ei tosin vielä tarpeeksi.

Homma ei ole niin yksinkertainen, että mitä vähemmän vastusta, sitä parempi, koska tulppaanhan synnytetään kipinä korkeajännitteellä ja Ohmin lain mukaan U=RxI. Toisin sanoen jännite=virta x vastus. Vastus tulpanjohdoissa kohottaa niissä kulkevan virran jännitettä.

Puolahan on muuntaja, jossa 12V muunnetaan korkeajännitteeksi, jopa 20000 V. Siellä tilanne lienee jotakuinkin samankaltainen.

Onkos täällä ketään tosi sähköseppiä paikalla? Pj? SporttiJanne?....

jep jep
Vastus ei todellakaan kohota virran jännitettä vaan sähkövirtaa...
ja P=UxI (teho=jännite X vastus)
noin pikasesti laskettuna
20000V X 12000 ohmia = 33320W
eli tulpanjohtoihin hukkuu noin 33Kw teho (lähinnä lämpöenergiaksi)

Jos nyt maalais järjellä ajatellaan tuota Miikan ajatusta niin sehän tarkoittasettä että ,kun tulpanjohtojen tilalle laittas vaikka hamppuköyden pätkät niin kipuna vaan tehostus

Eli kyllä se vaan niin on että mitä vähemmän vastusta sitä vähemmän tehohäviötä.Kupari kaapelit ehdottomasti suotavat mutta niissä pitää muistaa käyttää R tulppia (saattaa radio häiriöt sotkea ruisku/sytkäpoksia)
ja fordin v6 motissa viisainta on käyttää silicone johtoja koska, tulpat siaitsevat niinsanotusti "kuumalla puolella"eli siinä pakosarjan lähettyvillä.
Lämpö hapristaa kuparijohdon kuoren ja saa aikaan jännite vuodon.

Tuo puola homma onkin sitten monimutkaisempi

Puola on todellakin muuntaja ja
muuntajassa ensiökäämi ja toisiokäämi. Käämeistä puhuttaessa puhutaan induktanssista.
Mitä vähemmän vastusta ensiökäämissä sitä nopeampaa kela saavuttaa tasavirtaresistanssin määräämän arvon U/R jonka jälkeen kytkin avataan ja itse induktio aiheuttama lähdejännite pyrkii jatkamaan virran kulkua.
Virran nopea katkaisu aiheuttaa nopean magneettivuon muutoksen puolan rautasydämmessä, minkä seurauksena puolan toisiokäämiin induksoituu suuri induktiojännite.
Eli, puolan käämien vastus vaikuttaa niin puolan latautumisnopeuteen kuin sieltä ulos saatavaan suurjännitteeseen.

Arvailemaan en tosin ala, että mitkä arvot ovat riittäviä millekkin koneellemutta,muunmuassa moottoripyörä puolella yleisestikäytössä suorasytkä systeemi missä puola per pytty ja kuparijohdot. Yksi puola ei yksinkertaisesti kerkeä latautua tarpeeksi nopeasti että kipuna riittäs kahdellekkaan pytylle 12000 kiekan käyntinopeuksissa.

Sitten jos pannaan hidas puola ja kutos motti niin ei varmaan tartte miettiä miksi ylhäältä pätkii.....

Korjata saa......
T:Partajeesus

No niin, täähän menee mielenkiintoseks
Vaikuttaakos nelikärkitulpat asiaan millä tavalla?

Anonymous kirjoitti: jep jep
Vastus ei todellakaan kohota virran jännitettä vaan sähkövirtaa...
ja P=UxI (teho=jännite X vastus)
noin pikasesti laskettuna
20000V X 12000 ohmia = 33320W
eli tulpanjohtoihin hukkuu noin 33Kw teho (lähinnä lämpöenergiaksi)

P = U * I
pätee kyllä, mutta I on virta, ei vastus, eli
teho = jännite * virta

33kW teho lämmöksi ois aika huimaa... Vrt normaali sisätilan sähkölämmitin ~2kW... Suurin osa tuosta piuhassa kulkevasta virrasta kuitenkin menee siihen kipinään, tarkkaa arvoa tehohäviölle en tiedä, mutten usko sen mikään kovin hirvittävä olevan...

Asiaan taas:
Vastus tulee mukaan resistanssin kautta:
R = U / I
Tästä nähdään, että jos resistanssi (eli vastuksen voimakkuus) kasvaa, täytyy joko jännitteen kasvaa tai virran pienentyä samassa suhteessa. Jännite on puolan määrittämä vakio, joten virta pienenee. Tämä heikentää kipinää, minkä lisäksi vastus pidentää kipinän kestoa edelleen hidastaen seoksen syttymisen nopeutta.

Miksi sitten suurimmassa osassa tulpanjohtoja on vimmatusti vastusta jos kerran siitä on pelkkää haittaa? Homma ei olekaan niin yksinkertainen, sillä suurella resistanssilla vähennetään sytytysjärjestelmän aiheuttamia häiriöitä. Tällaisten korkea-vastuksisten johtojen korvaaminen vastuksettomilla johdoilla, mikäli sytkäjärjestelmä muuten ei ole muutettu vaaditun laiseksi, ei toimi, ja sen Miikka olikin omakohtasesti todennut.

Anonymous kirjoitti: Eli kyllä se vaan niin on että mitä vähemmän vastusta sitä vähemmän tehohäviötä.Kupari kaapelit ehdottomasti suotavat mutta niissä pitää muistaa käyttää R tulppia (saattaa radio häiriöt sotkea ruisku/sytkäpoksia)

Juuri näin.

Tuukka kirjoitti:
P = U * I
pätee kyllä, mutta I on virta, ei vastus, eli
teho = jännite * virta

33kW teho lämmöksi ois aika huimaa... Vrt normaali sisätilan sähkölämmitin ~2kW... Suurin osa tuosta piuhassa kulkevasta virrasta kuitenkin menee siihen kipinään, tarkkaa arvoa tehohäviölle en tiedä, mutten usko sen mikään kovin hirvittävä olevan...

No joo pikku kirotusvirhehän se siinä....
Ja hurjaltahan tuo 33Kw kuulostaa ,eikä se kyllä kuvaa tosiaankaan sitä lämmitys tehoa

Ei nyt sotketa 230V lämmitys vastusta (vartavasten lämmitykseen suunniteltu) hiilijohtoihin...ja kyllähän puola antaa helposto 20Megajoulen tehon...ja miettikääpäs mimmonen voimalähde pitäs olla takapihalla että saatas samanverran tavallisten vaihtovirtalaitteiden käyttöön

Se vaan on niin hetkellistä se 20kv mikä sieltä lähtee liikenteeseen että ei se edes ihmistä tapa...
Ja tuon radiosuojauksen voi toteuttaa muullakin tapaan kuin lisäämällä johtoon vastusta ...kaikkihan tuntee esim coaxial kaapelin (anteeninjohto)

Emmä näistä tiiä kuhan lämpimikseni kirjottelen

t:Partajeesus

Tuukka kirjoitti:
Miksi sitten suurimmassa osassa tulpanjohtoja on vimmatusti vastusta jos kerran siitä on pelkkää haittaa? Homma ei olekaan niin yksinkertainen, sillä suurella resistanssilla vähennetään sytytysjärjestelmän aiheuttamia häiriöitä. Tällaisten korkea-vastuksisten johtojen korvaaminen vastuksettomilla johdoilla, mikäli sytkäjärjestelmä muuten ei ole muutettu vaaditun laiseksi, ei toimi, ja sen Miikka olikin omakohtasesti todennut.

Anonymous kirjoitti: Eli kyllä se vaan niin on että mitä vähemmän vastusta sitä vähemmän tehohäviötä.Kupari kaapelit ehdottomasti suotavat mutta niissä pitää muistaa käyttää R tulppia (saattaa radio häiriöt sotkea ruisku/sytkäpoksia)

Elikkä onkos se nyt niin että korkea-vastuksisissa johdoissa häiriönpoiston hoitaa juuri resistanssi johdossa, kun taas käytetään kuparikaapelia häiriönpoiston hoitaa R tulppa (R=Resistansi) Elikkä itse tulpassa on vastus mikä muuten olisi johdossa ja sama tehonhäviö tapahtuu tulpassa johdon sijasta?

Eikös se kuitenkin ole sama onko se häiriönpoisto tulpassa vai johdossa, samaan lopputulokseen molemmilla päästään.

Veikkaampa että insinöörit autoteollisuudessa ovat suunnitelleet asiat niin että korkea-vastuksinen johto + normaali tulppa antaa aivan yhtä hyvän kipinän (jollei paremman?) kuin matala-vastuksinen johto + R tulppa. Muutenhan kaikissa autoissa olisi tämä R tulppa vaihtoehto, epäilemättä. Lämmönkestävän suojavaipan tekeminen kuparikaapelille ei varmasti ole ongelma, eikä myöskään maa-suojavaipan lisääminen tulpanjohdolle mitä esim. Coaxial kaapeleissa käytetään häiriönpoistoon.

Käyttäkäämme sellaisia johtoja/tulppia mitä valmistaja ko. autoon suosittelee. Omat viritykset on sitten asia erikseen.

Toivottavasti en ole hirveesti harhateillä.

T. El~Amier

Noh noita koaksial tyyppisiä johtoja on kyllä ihan saatavilla useampiakin:
http://www.cranecams.com/?show=browsePa ... howAll=yes

http://www.bougicord.com/multilingue/in ... Dlg=2&zc=0

Niin ja ainakin NGK: R-tulpassa resistanssi 4Kohmia eli juuri tuo ihanteellinen silikone johdon vastus.
Taitaa olla tuo 4Kohmia ihan riittävä tulpanjohto laatu virittämättömälle säädöissä olevalle autolle, kun taas kovat puristukset, turbotus, hiukan rikas seos ja kovat sylinterin täytökset saavat aikaan "tulpan sammumisen" jos sytkävehkeissä ei löydy tarvittavaa potkua.
Eikä siitä varmaan haittaakaan ole jos kipunaan saa hiukan voimaa hommattua.......
Niin ja melkeen tekis mieli lähtä mittaileen autoliikkeeseen noiden uusien autojen tulpanjohtoja......epäilen että siellä ei paljon noita 15Kohmin hottwirejä pyöri

Mittasin just Bosch:n Silicone Power johdon vastuksen ja siinä oli 5,6 kohmia.

Tuukka kirjoitti:
Vastus tulee mukaan resistanssin kautta:
R = U / I
Tästä nähdään, että jos resistanssi (eli vastuksen voimakkuus) kasvaa, täytyy joko jännitteen kasvaa tai virran pienentyä samassa suhteessa. Jännite on puolan määrittämä vakio, joten virta pienenee. Tämä heikentää kipinää, minkä lisäksi vastus pidentää kipinän kestoa edelleen hidastaen seoksen syttymisen nopeutta.

Miksi sitten suurimmassa osassa tulpanjohtoja on vimmatusti vastusta jos kerran siitä on pelkkää haittaa? Homma ei olekaan niin yksinkertainen, sillä suurella resistanssilla vähennetään sytytysjärjestelmän aiheuttamia häiriöitä. Tällaisten korkea-vastuksisten johtojen korvaaminen vastuksettomilla johdoilla, mikäli sytkäjärjestelmä muuten ei ole muutettu vaaditun laiseksi, ei toimi, ja sen Miikka olikin omakohtasesti todennut.

No niin, rupesihan täältä löytymään syvällisempää asiantuntemusta, hyvä!

Osaatko Tuukka - tai joku muu - kertoa, mikä mun sytkäjärjestelmässä sitten on "vikana", kun käynnistyvyys todella parani piuhojen vastuksen kasvaessa?? Sytkä on Motorcraftin kärjetön, tulpat myös Motorcraftit.

Toi on kyllä outoa! Järjellä/tietämyksellä ajatellen paras kipinä tulee "vastuksettomilla" kuparijohdoilla! Niissä ei ainakaan tule mitään häviötä... Kai tohonkin joku selitys löytyy??? Itse olen "sähkömies"

Miikka kirjoitti:Osaatko Tuukka - tai joku muu - kertoa, mikä mun sytkäjärjestelmässä sitten on "vikana", kun käynnistyvyys todella parani piuhojen vastuksen kasvaessa?? Sytkä on Motorcraftin kärjetön, tulpat myös Motorcraftit.

Jos nyt ollenkaan käsitin oikein, niin kuparijohdoille pitää olla R-tulppa, jossa tämä vastus (esim. 4 kohm) on johtojen sijaan. Oiskos se mättäny?

Eihän sitä R-tulppaa tarvi, jos et kuuntele "grammarii" tai sul ei oo ruiskua