Kuinka mitata OHC:stä puristussuhde?

[Tuomas]

Kiinnostaisi tietää paljonko omassa ylikokoon poratussa OHC:ssä on puristukset kun kansikin on työstetty. Auto vaan pelittää nyt sen verran hyvin ettei juuri muuta tekisi mieli purkaa kuin ehkä venttiilikopan kansi irroittaa .

Niin eli mitenkäs se puristussuhde nyt oikein mitataankaan kotikonstein?

[Pöhö-Andrei]

Käytännössä katsoen et pysty sitä mittaamaan enää ilman kannen irroitusta.

Tietenkin jos kuutioit palotilat ennen kasaamista ja mittasit männän ja lohkon välisen tason erotuksen sekä puristuneen kannentiivisteen paksuuden löytyy käteviä laskureita joilla tuon suhteen saat selville.

Jos auto pelittää hyvin voidaan yhteisellä sopimuksella todeta sen suhteen olevan kympin luokkaa.

[Jari H]

Ai miksei? Onhan siinä tietysti hankaluutensa, kun pitäis pystyä konetta kallistamaan niin paljon että tulpat on pystysuorassa. Irtomootorista onnistuu helpommin.

[Pöhö-Andrei]

Tuota juuri tarkoitin tuolla käytännössä-sanalla. Ensimmäisestä tekstistä kävi ilmi että moottori on autossa kiinni joten on omat hankaluutensa kallistella sitä niin että saisi tulpan reiät täysin ylöspäin. Mahdollista kyllä mutta mutta.

Ja muutenkin mittaustulos ja tarkkuus kärsii varmasti verrattuna siihen että tämä tilavuuksien määrittely tehdään kansi irrallaan ollessa.

[Markus]

Eikö riitä pelkkä puristus mittaus miksi toimivasta koneesta pitää puristus suhdetta mitata?

[astriel]

jotenkin olis hämärä muistikuva että jossain yhteydessä mitattais vaahdolla. , tarkkuudesta en tiedä, enkä koko menetelmästäkään.

saa kai siihen tulpan reikään tehtyä jonkun putken pätkän.Tulpasta posliinit veke ja hitsaten 10 cm putkea tulpan metalliseen kierreosaan. Mäntä ylös(puristustahdilla että venttiilit menee kiinni)sitte öljyt sisään+ tilavuusmittaus ja lopuksi mitata paljonko siihen tulppa-adapteriin menee ja vähentää sen siitä koko määrästä.



-vk-

[Sultzi]

Ei vaan saa sylinteriä täyteen, ellei saa konetta kallistettua niin että tulpan kierre on pystysuorassa, kuten aiemminkin jo todettiin.

[astriel]

Ei vaan saa sylinteriä täyteen, ellei saa konetta kallistettua niin että tulpan kierre on pystysuorassa, kuten aiemminkin jo todettiin.

eikös sen saa täyteen jos täyttöputken suu on ylempänä kuin palotilan ylin kohta. sen takia se täyttöputki pitää hitsata tulpanjämään kiinni.





-vk-

[Sultzi]

Niin kai, mutta eikös sinne palotilaan jää ilmaa, jos esim. tulpanreikä on hieman matalemmalla kuin palotilan syvin kohta? En nyt heti muista onko OHC:ssä mitenkä tuo reikä?

[timppaanen]

ja sitte veilä paljonko kerkee valumaan nestettä männänrenkaitten välistä tuon toimituksen aikana

[Pöhö-Andrei]

ja sitte veilä paljonko kerkee valumaan nestettä männänrenkaitten välistä tuon toimituksen aikana

Eli tämäkin kommentti menee tuonne kertomaani käytännössä-sarjaan. Toki niitä voi yrittää mittailla ja kallistella autoa mutta varmaa on että jos mittaus toistetaan tai tehdään kaikkiin neljään sylinteriin vaihtelee lopputulokset varsin suurella hajonnalla. Kansi paikallaan ollessa ei mitenkään pysty todentamaan sitä onko jossain palotilassa ilmatasku joka osaltaan pienentää sinne menevän nesteen määrää ja jos kone on slobo eli väljä liricee ohuemman nesteet mäntien ohi ja lopputulos taas kerran mitä sattuu.

Jos kannelle ei ole tehty mitään (palotiloja muotoiltu, venttiilin istukoita jyrsitty jne) voisi karkean haarukoinnin tehdä vakiokannen tilavuudella. Siitä löytynee ml-lukemat hakemalla. Myös lohkon oikomiset niin hipoen kuin isolla kädellä tehtyä on tiedossa niin suhteellisen lähelle pääsee näillä arvoilla.

Mutta kannattaako käyttää aikaansa sellaiseen jonka lähtöarvot on jo suoraan pielessä. Tällöin on aamenen varmaa että lopputuloskaan ei voi olla oikea. Jos ja ilmeisesti kun auto toimii niin ei muuta kuin hanaa ja rajusti. kyllä sillä touhulla on pian taas kansi irti ja voit mitata ne palotilat ihan tarkasti...

[Tuomas]

Oli tuossa nytten kansi irti ja 10.3:1 sain akk:n ohjeilla http://www.akk-motorsport.fi/attachemen ... 0-0712.pdf mitaten tulokseksi. Palotilaan meni 40 ml sinolia. Tiiviste 1,5 mm paksu ja tiivisteen reikä 89 mm. Mäntä millilleen lohkon tasossa, halkaisija 87 mm (männässä ainoa merkin numero 3). Iskun pituus 77mm.

Kyseessä siis 185 lohko. Iskutilavuudeksi tuli siis 1,83 cm3

Kantena 16 kansi.

Nokan ja kannen tarkemmat merkinnät lisäilen pian...

Paljonhan tollaisella puristuksella ja miedolla nokalla voisi olettaa koneesta löytyvän tehoa dhla:n 40:llä?

[Makkepuu]

miksette käytä puristuspaine mittaria? sillähän se selviää, tulpanreikään pystyyn ja startilla konetta ympäri

[Sultzi]

Ei se kerro puristussuhdetta, se kertoo vain puristuspaineen (josta näkee sitten koneen kunnon), jolla ei ole minkään tyyppistä yhteistä puristussuhteen kanssa. Puristussuhdetta ei saa muuten selville kuin mittaamalla tilavuuksia ja laskemalla.

[Pöhö-Andrei]

Tuossapa myös yksi varsin käyttökelpoinen puristussuhdelaskuri.

http://www.kolumbus.fi/badluck/puristussuhde.htm

Tuota suhdetta voisi hiivittää hieman ylöspäin. Noilla virutuksilla eli nokka ja kaasarivuutos tuo 10.3 on mielestäni hieman vähän. Kun kasaat tuon kannen paikoilleen hanki jostain sininen Fel-pro:n tiiviste. Se on huomattavasti ohuempi ja samalla saat tuota paljealuetta pienennettyä ilman että lohkon pintaa tarvitsisi lähteä höyläämään. Jos saat siihen tiivisteen jonka paksuus on milli kasaan puristuneena on koneessasi suhde 10.9 ja meno huomattavasti pirteämpää kuin tuolla nykyisellä 10.3 suhteella. Nyt tuo parannus on vielä helppo toteuttaa eikä si tiiviste maksa kovinkaan maltaita.

Ai joo, eipä tuo aiemmin heittämäni arvaus noista suhteista kovin pieleen mennyt. Veikkasin silloin niiden olevan noin kympin luokkaa.

Nyt kun tiedossa on oikea ja tarkkaan mitattu puristussuhde voisit tehdä pientä empiiristä tutkimusta tuosta kansi paikoillaan puristussuhteen määrittämisestä. Eli miten paljon mittaustulos heittää kansi irrallaan suoritettuun ja koneessa kinni olevan välillä. Tulpan reiästä siis öljyä sisään lääkeruiskulla ja niin päin pois.