:: WWW.TAUNUSFINLAND.COM ::

Nurkista löytyy Kentcamsin V6T2-nokka, joka himottais pistää tohon kutvoseen. Kysymys kuuluu, miten tuo mahtaa toimia ruiskun kanssa, kun Kentcamsin sivuilla ruiskuun tarjotaan erillistä nokkaa. Suurin ero taitaa olla parametri nimeltä "Valve lift at overlap/non compression TDC", mikä ei kerro mulle yhtään mitään. Parametrien vertailu onnistuu helposti Kentcamsin sivuilla (click) ja klikkaamalla siitä V6T2, jolloin allekain näkyy V6T21 (ruisku) ja V6T2. Siis te nokka-akseli-ekspertit, kertokaa mitä on odotettavissa, jos tuon V6T2:n isken ruiskun kaveriksi, kiitos!

tolla v6t21 nokalla ei ole helppoa saada päästöistä menemään läpi, eikä myöskään v6t31 nokalla(mulla on sellanen) suosittelen melkeempä kokeilemaan pipercamssin 285 nokkaa, on kuulemma erittäin mainio nokka 2.8 kutoseen, itsekkin tulen sellasen tai 300asteisen laittamaan jossain vaiheessa kunhan pääsee eka leimaamaan ton.

eipä olekkaan päästöillä mitään väliä kun sulla on 73 taunus

eli ei sitten mitään.

Jep, päästöillä ei oo pahemmin väliä, kukkahattutätejä en yritä miellyttää.

Hoksasin muuten noita nokkia tutkiessani, että ruiskumallinen enempi-viri-nokka V6T31 (Sports 'R') on aika lähellä tota V6T2:sta ominaisuuksiltaan, eli kaippa tuo vois jotenkuten toimiakin?

pikkusen offtopic mutta itelläni on v6t2 ja v6t3 hyllyssä ja ei oikein osaa
arpoa voisko jompaa kumpaa käyttää ruiskun ja ahtimien kanssa.
Kaikenlisäksi pitäs pystyä käymään töissäkin ko . autolla johon kone tulee eli kulutus sais olla 10l/100 tai alempi maltillisella ajolla.

jossain vanhassa topikissa on positiivista juttua jommasta kummasta em. nokasta ruiskun kanssa.

-vk-

No mul on V6 ja ruiskutus, nokkana T2 ja ahdettukin, mut en osaa siitä mitään muuta sanoo ku et kyllä se toimii

pexi kirjoitti:No mul on V6 ja ruiskutus, nokkana T2 ja ah

dettukin, mut en osaa siitä mitään muuta sanoo ku et kyllä se toimii

osaatko sanoa jotain kulutuslukemia. ? siis esim maantiellä siististi ajellen
pääseekö 10l /100 (riippuu tietysti säädöistä)

-vk-

kaasujalka on niin raskasta mallia, että alle 12l/100 pääsen harvakseltaan, vaikka auto painaakin alle tonnin.

radalla kulutus 24l (kolme tankillista päivässä, joten lienee luotettava lukema).

Minulla on tällä hetkellä paikalla kaasariviritysnokka ja ruisku (vieläpä vapaasti ohjelmoitavakin). Vaihdan aivan varmasti ruiskunokan, kun seisonta alkaa. (On siinä ahtimetkin). Voimaa on, mutta alakierrosalueella on vaikea/lähes mahdoton saada nättiä, täysin nykimätöntä käyntiä.

Eli useamman V6 koneen kokemuksella en suosittele kaasarinokkaa ruiskuimusarjan kanssa.

Eroa on sitten vielä onko sinulla turbo -vai jokin muu ahdin.

Vähä menee off topic mutta laitoin viime viikolla farkkuun 2,8 kaasarikoneen ja kun kone oli lattialla niin laitoin sinne v6t3 nokan(kone pää alaspäin niin nostimet pysy paikoilaan) ja kevennetyn vauhtipyörän.Kone muuten vakio mutta yksi pysty dellorto kaasarina .

Tyhjäkäynti on sitä luokkaa että tätä nokkaa en ainakaan laita ruiskun tai turbojen kanssa. Tosin tuo kevyt vauhtipyörä vaikutanee myös asiaan.

-vk-

Mites, kun ainakin tuo k-jet tarvii sen oman viri nokkanssa, mutta entäs efi? Toimiiko se kaasarin viri nenällä?

Tuukka kirjoitti:Nurkista löytyy Kentcamsin V6T2-nokka, joka himottais pistää tohon kutvoseen. Kysymys kuuluu, miten tuo mahtaa toimia ruiskun kanssa, kun Kentcamsin sivuilla ruiskuun tarjotaan erillistä nokkaa. Suurin ero taitaa olla parametri nimeltä "Valve lift at overlap/non compression TDC", mikä ei kerro mulle yhtään mitään. Parametrien vertailu onnistuu helposti Kentcamsin sivuilla (click) ja klikkaamalla siitä V6T2, jolloin allekain näkyy V6T21 (ruisku) ja V6T2. Siis te nokka-akseli-ekspertit, kertokaa mitä on odotettavissa, jos tuon V6T2:n isken ruiskun kaveriksi, kiitos!

Kannattas kellottaa nokka, jotta tietää todelliset arvot! Uudemmat Kentin nokat ei ole ollenkaan semmoiset, mitä virallisesti sanotaan (rajumpia ja parmpia, ainakin minun kokemusten perusteella). Mutta mielestäni kaasarikoneen nokkakin saadaan toimimaan K-Jetronicin kanssa, kunhan saadaan overlap tapahtuma hallituksi tyhjäkäyntialueelle. Elikkä: nokan ajoitusta pitänee aikaistaa n 1-3 hammasta (1 hammas oli muistaakseni n. 5 astetta) aikaisemmalle. Tosin kannattaa kellotta nokka ensin ja sitten on suositeltavaa, että mitataan venttiilien ja männän etäisyydet muovailuvahalla. Tosin tuolla aikaistamisella ei pitäisi olla dramaattista asiaa mäntäkosketusten kanssa, mutta varma on varmaa. Kaasarikoneiden nokissa on se ero K-Jetronicin nokkiin verrattuna se, että imutahdin alkaessa pakonokka on käytännöllisest kiinni K-Jetissä, sillä pakopulssit haittaa K-Jetin mittaria. Sillä pakopuoli haittaa/huijaa ilmanmäärämittaria, kun mäntä menee yli yläkuolokohdan. Mutta kaasarikoneen nokan aikaistaminen tätä ongelmaa saadaan pitäisi eliminoida ja luultavsti nokka toimii myös ruiskussa ja myös pakokaasuarvotkin ovat "miellyttävät". Omakohtaisia kokemuksia asiasta minulla ei ole, mutta on tullut mietittyä asiaa, kun löytyisi K-Jet sarja varastosta ja olen joskus suunnitellut sovittavani sen kaasarinokan kanssa yhteen. Tosin nokan aikaistaminen huonontaa moottorin korkeakierrostehoa: kaasarikoneessa jos on k-Jetronicin vakionokka ja myöhäistät sitä yhdellä hampaalla, niin tehon nousun yläkierroksilla on todella suuri.

Ja pakokaasuarvot eivät sitten kiihota "viherkuher"kansaa, kuten hyvät viritysnokat eivät tee IKINÄ

vautsi siinäpä oli tietoa kerrakseen ens kesänä sen näkee saako tuota kaks litrasta pelaamaan k-jetin ja kentcamsin v6t1 nokan kans mut toivon parasta

taunusstyle kirjoitti:vautsi siinäpä oli tietoa kerrakseen ens kesänä sen näkee saako tuota kaks litrasta pelaamaan k-jetin ja kentcamsin v6t1 nokan kans mut toivon parasta

Kannatta kokeilla ehdottomasti! Siten ne asiat avautuu ja homma etenee Niin ja joku täällä tarinoi aikaisemmin, jotta ei saa mennä säätelemään nokkapyöriä hampailla puoleen tai toiseen. Ihmettelin, jotta mitä v*ttua se trollas :?: Kun laskee hammasluvut ja niiden vaikutukset, niin mitä siten? Ei ole yhestäkään V6-koneesta tullu nokanrattaat minun silmille? Vaan virihommissa on jakopäiden rattaat ollut vakiota järeämpää kamaakin. Ja kyllä ne vakiotkin jotain kestää. Vaan entäs sitten? Säädämme ja etsimme optimaaliset asetukset ja That's right :!:

ite aijon tehä säädöt viilaamalla kiiloja sopiviksi ja heittokellolla katon oikeat nostot ja tietenki ajotuksen aste levyllä

taunusstyle kirjoitti:ite aijon tehä säädöt viilaamalla kiiloja sopiviksi ja heittokellolla katon oikeat nostot ja tietenki ajotuksen aste levyllä

Tottakai astelevyllä katsotaan ja mittakellolla myös, mutta ei se nokkapyörien hampaiden siirtely mikään pyhä asia ole. Hienosäätö tehdään tarvittaessa offsekiiloilla ja nokan hampailla. En vaan ole tarvinnut niitä offsetkiiloja kertaakaan.