Perustietoja 2.0 V6

[Vieras]

no onko se laskeminen sen vaikeampaa,jos litrat jakaa sylinterien määrällä?
2000 olis 333.33333333
2300 = 383.33333333 ?

[Pöhö-Andrei]

Nyt ei selvästi luetun ymmärtäminen näyttänyt onnistuvan, vai mitäpä mieltä itse olet?

[V6]

Kommentoin vielä kerran kansien palotilojen eroja.
Vaikka hetken kuluttua sen joku kuitenkin osoittaa vääräksi.
Täällä pystytään mittaamaan palotiloja jopa digikameralla

http://www.ratol.fi/~jkorpela/rta054/laskureita.htm

koko 1 syl palotila
2.0 333 41
2,3 383 47
2,6 433 54
2,8 466 58

Nämä mitat saatu edellä mainitulla nettisivulla olevalla laskurilla.
Niissä mukana myös kansipahvi eli todellinen kannessa oleva palotila noin 10 cc pienempi.

Olen itse oikeasti mitannut normi 2.3 kannen palotilan olevan38 cc.
Multa on otettu lastua kannesta 3 milliä (= paljon) ja mitattu nyt sen olevan 32 cc.
Eli 3 milliä pois ja palotila pienentynyt 6 kuutiosenttiä.

Siitä voi ehkä vetää sen johtopäätöksen että 2.3 kannen palotila vasta mulla nyt suurinpiirtein normi 2.0 kannen palotilaa.

Alkuperäisessä kysymyksesä ilmeisesti haettiin lisähevosvoimia.
Eli puristussuhdetta olisi nostettava vähintään 10, mielummin vaikka 10,5 että niitä saataisiin.
Kansista olisi siis otettava 4-5 milliä pois.
Voihan sitä kokeilla miten käy.

[jani]

Kuinkas lähelle venttiilit rupee tulemaan mäntää, tollasen laskemisen jälkeen? Onko pelkoa että ottaa kiinii?

[Pöhö-Andrei]

Kommentoin vielä kerran kansien palotilojen eroja.
Vaikka hetken kuluttua sen joku kuitenkin osoittaa vääräksi.
Täällä pystytään mittaamaan palotiloja jopa digikameralla

Niinpä, ne onkin nykyään tosi hyviä ja monipuolisia


koko 1 syl palotila
2.0 333 41
2,3 383 47
2,6 433 54
2,8 466 58

Nämä mitat saatu edellä mainitulla nettisivulla olevalla laskurilla.
Niissä mukana myös kansipahvi eli todellinen kannessa oleva palotila noin 10 cc pienempi.

Noissa laskuissa on ilmeisesti käytetty puristussuhteena kahdeksaa 8 ja kaikissa varsin lähellä samaa. Kaivelin tuolta tietoja ja niissä puristussuhteeksi ainkin 2.0 ja 2.3 koneisiin ilmoitettiin yhdeksän 9 eli se muuttaa noita lukemia pienempään suuntaan mutta keskinäinen riippuvuussuhde pysyy kuitenkin lähes muuttumattomana.


Olen itse oikeasti mitannut normi 2.3 kannen palotilan olevan 38 cc.
Multa on otettu lastua kannesta 3 milliä (= paljon) ja mitattu nyt sen olevan 32 cc.
Eli 3 milliä pois ja palotila pienentynyt 6 kuutiosenttiä.

Tuo 38cc kuullostaa ihan uskottavalta ja järkeenkäyvältä. Mutta asiassa on mielestäni ristiriitaa ja se tulee tässä. Kerrottu on että kannentiiviste lisää tilavuutta noin 10cc, laskin kokoonpainuneen tiivisteen mitalla 1mm ja tiedossa olevalla sylinterinhalkaisijalla tilavuuden ja se on oleellisesti piemenpi kuin tuo 10cc, osoitan sen suraavaksi. Jos ja kun kertojan kannesta on otettu tuo kolme 3 mm pois ja sillä saavutettu palotilan pieneminen kuudella 6 cc:llä ei liene mahdollista että millin kannentiiviste aiheutaisi tilavuuden lisääntymistä 10cc:llä.


Siitä voi ehkä vetää sen johtopäätöksen että 2.3 kannen palotila vasta mulla nyt suurinpiirtein normi 2.0 kannen palotilaa.

Tässä olet oikeassa, se vastaa sitä nyt varsin lähelle.

Alkuperäisessä kysymyksesä ilmeisesti haettiin lisähevosvoimia.

Näin tein, ihan en ole siinä vielä onnistunut koska huomiota on saanut ehkä jopa liiaksi tämä juupas-eipäs väittely kansien suhteen.


Eli puristussuhdetta olisi nostettava vähintään 10, mielummin vaikka 10,5 että niitä saataisiin.
Kansista olisi siis otettava 4-5 milliä pois.

Tuo pois höylättävä määrä kuullostaa sietämättömältä ja aiheuttaa varmasti enemmän ongelmia. Pitänee siis kokeilla ratkoa asiaa muilla keinoin.

Saatan kuullostaa ärsyttävältä räkyttäjältä mutta tässä on tarkoituksena ainoastaan saada oikeaa tietoa mahdollisesti tulevaisuutta varten jolloin näppärästi haku-toiminnolla saadaan tieto esiin.

Voihan sitä kokeilla miten käy.

[Vieras]

no..lasket vähän kantta,avarrat ja muotoilet kanavia sopivasti,jyrkempi nokka,isommat kaasarit,peltisarja ja sopiva putkisto siihen,
vähän kevennetty vauhtipyörä ehkä..jos ei riitä niin sitten unohtaa sen kannen laskemisen ja laittaa turbon tai pari.
ja välityksillä voi kikkailla riippuen hakeeko huippunopeuksia isommaksi vaiko vaan kireän rallivälityksen.
kärjetön sytkä sellaisenaan tuo vähän lisää kierrosherkkyyttä jne..
ja luulen että kunnon kaasarit on parempi vaihtoehto kuin ruisku..
ja voihan sinne heittää vaikka ilokaasut jos ei edellisillä tule vieläkään tarpeeksi.
tai vesiruiskun..asetonia tankkiin ja kaikenlaista.
mikä kellekin on se optimaalinen viritysaste.
paljonkos siihen pitäisi lisäponeja saada?

[Pöhö-Andrei]

En hae mitään isoja tehonlisäyksiä. Jos 120hv saa todellisia niin hypin ja pompin riemusta. Tämä ei ole siis kuin 15hv/litralle lisää eli tuskin niin poropeukalo olen etten tässä onnistuisi. Se on kuitenkin kaksi kertaa (2X) enemmän kuin nyt autossa johon tämä moottori tulee. Eli siis varsin riittävästi ainakin ensi hätään.

Uskoisin että jokaista ilahduttaisi jos auton tehot kaksinkertaistuisi yhdessä yössä ja ihan vain näin pienin muutoksin. Ne isommat koneet 2.3 => on jo sitten minulle aivan uusi maailma. Totutellaan tähän 2.0 koneeseen ja sen suomiin reserveihin ensin.

Kaikki on niin suhteellista.

[Vieras]

mulla kun oli tuo gt-coupe,niin ei siinä ollut sen kummempaa kuin kai vähän muotoillut kanavat,jossain välissä oli hetken peltisarjat jne..ja 38/38 weber.
liikui ihan ripeästi niillä.
verrattuna siihen 90 vakio-heppaan tietysti..ei tahtonut päästä sutimatta liikkeelle kuivalla asvaltilla ykkösvaihteella,ja vähän vinkaisi kakkosellakin.
se kone ei ollut kyllä itsellä auki kertaakaan etten tiedä varmaksi mitä siellä sitten oli tehty..mutta kyllä tuo 120-130 heppaa pitäisi suht helpolla tulla.

[Pöhö-Andrei]

Ja auton paino kun liikkuu tuolla 900 kilon tietämissä niin tuo 120hv liikuuttaa sitä jo jollain tapaa.

Topicin perimmäinen ajatus oli ja on edelleen saada katattua hieman tietoja näistä perushommeleista ettei itse tarvitse sitä ruutia uudelleen keksiä.

Eli nämä dekkikorkeudet, puristussuhteet, kansien vaihtomahdollisuudet jne. Nyt on hieman harmittavasti juututtu tähän kansi asiaan ja nämä muut jääneet vähemmälle. Toivoin ehdotuksia kierokankien ja vauhtipyörän kevennyksestä, nokka-akselin valinnasta, käytötarkoitus ja välityssuhteet vaatisi ylhäällä toimivaa nokkaa. Kaasutinpuoli on hieman hämärän peitossa vielä mutta ruiskun ehkä unohdan tässä vaiheessa. Tähän sellaisia hyvä ja toimivia ehdotuksia, vai rakennanko adapterin ja laitan yhden 45mm vaakaimun kiinni.

Tehonnousu tarve ei siis todellakaan ole mahdotottoman suuri ja tuo 120hv pitäisi olla suhteellisen helposti saavutetavissa mutta kun leikkiin ryhtyy nin samalla vaivalla ottaisi sen ilon irti minkä kohtuullisin ponnisteluin ja kustannuksin irti saa.

[gepardi]

Toivoin ehdotuksia kierokankien ja vauhtipyörän kevennyksestä, nokka-akselin valinnasta, käytötarkoitus ja välityssuhteet vaatisi ylhäällä toimivaa nokkaa. Kaasutinpuoli on hieman hämärän peitossa vielä mutta ruiskun ehkä unohdan tässä vaiheessa. Tähän sellaisia hyvä ja toimivia ehdotuksia, vai rakennanko adapterin ja laitan yhden 45mm vaakaimun kiinni.

Itse rakentelin vuosia sitten kevyesti viritetyn 2.8V6:sen Taunukseen. Alusta asti oli selvää, että alakerran osat tasapainotetaan. Kiertokankia ei kannata ruveta keventämään, sillä ne eivät ole mitenkään ylijäreät. Valupurseet pois ja kiertokangen sivuosille kiilloitus. Jenkkien tekemässä virityskirjassa suositeltiin lasikuulapuhallusta myöskin. Vauhtipyörää en rupeaisi keventämään ainakaan paljoa, tuskin ollenkaan (itse en keventänyt silloin), jos haluaa moottorille hyviä matalakierros ominaisuuksia. Itselläni oli moottorissa KentCams V6T1-mokkasarja. ja se oli mielestäni erittäin hyvä valita normaalia kaupunkiajoa ajatellenkin. 1500 kierroksessa moottori veti jo aika hyvin, mutta oikea tehoalue alkoi reilussa 3000 kierroksella ja sitä riitti noin 6500 kiekkaan asti. Kellotin nokan ihan mielenkiinnosta ja asteita imulle oli 286 ja pakolle 285, vaikka valmistaja sanoo niitä olevan imulle 270 ja pakolle 280 astetta. Kaasuttimena minulla oli (vain!) 2.6V6:n kaasutin. Se rajoittikin paljon tehoja, mutta kun ei ollut löytänyt silloin 2.8V6:n kaasaria ja Lynx oli lopettanut sovitelaippojen teon, millä olisi saanut Weber 40 IDF:n asennettua moottoriin. Tuohon V6:n Solexiin piti tilata kaasutinexpertiltä suurimmat tyhjäkäyntisuuttimet, mitä sieltä sai. Olin varsin tyytyväinen moottoriin siltikin, vaikka se olikin aika suuri kompromissi (kannet muotoilluilla vakiovenoilla, venttiiliohjurit ja venttiilimaljat muotoiltu, puristus-suhde 8.9 ja tehoa kuristava kaasutin). Tuo matala puristus-suhde selittyy sillä, että vaihdoin kampuraksi 2.6:n akselin, joka olikin todella hyvä valinta mielestäni. Nyt moottori on osina ja tulee jatkojalostukseen, kun itse autokin on purettu ruostevaurioiden korjauksen takia atomeiksi.

[Pöhö-Andrei]

Mahtavaa. Tuo kuulapuhallus tuli tahtyä edellisille kangille mitkä kevensin, ne ei tosin olleet fordin. Niissä oli joutavaa painoa reilusti ja kevensin niitä 165g kappale. Kiilloitin ja kuulapuhalsin pinnan, tällöin ne ei mene rikki niin herkästi. Niilä on nyt ajettu jo melko paljon ja kovillakin kierroksilla ja hyvin on kestäneet.

Tarjolla olisi tuollainen V6T3 nokka ja tutkailin sen asteita ja nostoja ja vaikuttaa että sillä tuollaisen koneen saa jos ei muuta niin laulamaan sopraanossa, eli vie käyttöalueen melko ylös. Tosin välityssuhteet tulee sellaisiksi että tämä ei suuresti haittaa. Ainoa huoli on miten alkaa tyhjäkäynti humppaamaan ja saako seokset katsastusta varten kohdalleen. Over-lappia siinä mahtaa olla jo sen verran että tämä on huomioitavan arvoinen seikka.

Tuo vauhtilimpun kevennys näyttää olevan hieman epäsuosiossa näissä kutoskoneissa. Ainakin sellaisen kuvan olen täältä saanut.

[Janzamar]

ei sillä ole sen kummempaa merkitystä,vähän kierrosherkkyyttä voi tulla
mutta ei nyt mitään ihmeitä.
käytännössä aika häviävän pientä hyötyä.

[Mois]

ei sillä ole sen kummempaa merkitystä,vähän kierrosherkkyyttä voi tulla
mutta ei nyt mitään ihmeitä.
käytännössä aika häviävän pientä hyötyä.

No, en oo ite kokeillu Fordin V6:ssa, mut kyl muis autois anto kierrosherkkyttä, joten miks ei Fordissa???????

[Janzamar]

siis että vaikuttaahan se kierrosherkkyyteen,mutta auttaako se silti liikkumista sen kummemmin..ei kai niitä tietenkään ihan ilman syytä kevennellä.kai helpompi pitää kierrokset tapissa,mutta musta tuntuu että siinä saa tosissaan ajaa kilpaa että siitä siitä sellaista varsinaista hyötyä tulee?

[tanari]

mulla on 6.5kilonen teräspyörä ja on ihan ok