Paikallinen Harrastaja kirjoitti:Mites jos laittaa kampiakselille pari kiloa painavan hihnapyörän? Tämä lasketaan mielestäni mukaan vauhtipyörän painoon, ja tämän verran voisi vauhtipyörää keventää huoletta. Jos hihnalta pyöritetään jatkuvasti esim. remmiahdinta, pitääkö ahtimen pyörivät massat laskea mukaan vauhtipyörän massaan?
Kuten jo todettu, niin pelkästä massasta puhuminen on harhaanjohtavaa. Hihnapyörän säde on myös monasti paljon pienempi, joten edes yleistys ei toimi oikein. Mutta joissain vehkeissä on sellaisia jänniä limppuja myös kampiakselin toisessa päässä, vaikka M20-bemarin koneet. Sillä taas on merkitystä paitsi pyöriviin massoihin, myös kampiakselin vääntövärähtelyihin. Ideaalitilannehan olisi, että inertia olisi tasaisesti jakautunut kampiakselin pituudelle. Olikos se nyt GTI Swifti, josta kampuroita on saatu poikkikin tämä pakka sekoittamalla.
Jos mennään ääriesimerkkiin, niin jos laitetaan toinen vauhtis pyörimään hihnalla moottorin rinnalle, niin vaikuttaahan se. Mutta remmiahtimen roottorin säde on pieni ja hihna omaa vaimennusta. Tosin inertia menee neliöön välityksen yli, joten tuplavauhdilla pyörivän remmin inertia onkin nelinkertainen.
p3 kirjoitti:Ite olen keventämisen kohdentanut hieman muualle kun moottoriin sillon kun on ollut tarpeellista Wink eräs arvio kevennyksen hyödystä, 100kg vastaa 11hv.
.
.
Keventäjien jutut usein kuulostaa esson baarin kannen laskulta jossa jutun kulkiessa pöydästä toiseen tehot lisääntyy aina 50%
Neloskoneestakin saa sellaiset jopa 10 kg pois pyörivistä osista. Onko tämä sitten pieni osuus auton keulasta vaikka
Kovasti saa konepellin saranoita porata ja napoja hioa... Ei se kyllä noin tuo hyöty mene. Edes teho/paino -suhteen mukaan, puhumattakaan painojakaumista jne. Puhutaanko mutkaradasta, varttimailista vai EK ajoista..
Tuntuu näissä harrastajapiireissäkin olevan aika paljon mutua liikkeellä mitä moisella kevennysoperaatiolla saavutetaan. 3 kg:n köykämiinipyörällä se vakio ohari pyörii yli 9000 ja kiihtyy 0..100 6 s:ssa..
iji-69 kirjoitti:Kun nyt näitä "painavan" vauhtipyörän kannattajia löytyy, niin onko jotakin laskukaavaa jolla saa tietää optimipainon ajoneuvon pyöriville osille parhainta mahdollista kiihtyvyyttä ajatellen, olettaen että kyseesssä on normaali 5v ajoneuvo joka lähtee 1 vaihteella liikkeelle ja liikkeellelähtökierrokset ovat hetkellisesti n. 1000 rpm?
.
.
Näin se on, raskaalla vauthtipyörällä varustettu moottori ei sammahda helposti kytkintä nostettaessa mutta moottorin vääntömomenttiin sillä ei ole kuin huonontavaa vaikutusta. Lopetan täältä tähän ja menen saunaan jossa on kiuaskiviä yli sata kiloa ja ne eivät pyöri.
Kyllä. Sen kummemmin kirjaimilla kryptaamatta kun massa lähestyy nollaa, niin kiihtyvyys lähestyy ääretöntä. Käytäntö voikin sitten olla kaavoja kummallisempaa kun tahtoo olla kaikkia rajoittavia muuttujia.
Se pyörän massa ei edelleenkään vaikuta siihen vääntömomenttiin, eikä se vääntö kiihdytä autoa yhtään mihinkään. Ota (kylmä) kiuaskivi käteen, väännä sitä toisella kädellä toiseen suuntaan ja toisella toiseen. Huomaatko kiihtyvyyden vaikka kiveen kohdistuu vääntö? Ota isompi ja painavampi kivi ja toista, tunnetko väännön oleellisesti heikentyneen? Tietty voi kädet olla hapoilla edellisestä kokeesta tai isommasta kivestä saakin paremman otteen ja siten enempi vääntöä. Ne taas on niitä ympäristömuuttujia.