Kevennetty vauhtipyörä

[p3]

Johan osan nimi: vauhtipyörä kertoo jotain, jos se jarruttais niin kai se olis jarrupyörä.
Herkkyys ja pyörivän massan aiheuttamat ongelmat suurilla kierroksilla taitaa olla ne kevennyksen syyt. Katuauton vauhtipyörää en lähtis keventämään, ratavehkeissä eri juttu jos min kierrokset on esim. 5000rpm. v-mäinen ajettava viritetty oharikin kevyellä vauhtipyörällä, normi 2l vauhtipyörällä pelaa hienosti tyhjäkäynniltä asti 300 nokalla ja tuplilla.

[duster73]

tämä vauhtipyörä-asia on kyllä semmoinen aihe,mistä väitellään vissiin jokaisella autoaiheisella sivustolla itsellä vain hyviä kokemuksia kevyistä pyöristä.kokeilemallahan tuo selviää

[Stefa]

Niinhän se on, että käytön mukaan. Monille vaan tuntuu olevan melko epäselvää mitä tuolla saadaan aikaan.

Onhan tuo helppo paikka keventää ihan koko autoakin ja yleensä vielä massa on oikeassa päässä. Hiotaanhan niitä lohkojakin. Sitten tietty kun mennään vaikka kytkylaatikoihin, niin pyörivät massat alkavat tehdä hallaa. Onhan monissa vehkeissä myös niitä monilevykytkimiä, joilla saadaan suuri väännönkesto pienillä levyillä. Eli massa pienelle kehälle ja siten pieni inertia.

48 kaasarit, kunnolla isoreikäinen kansi, ~320 nokka, vakiojakaja ja yyberkevyt vauhtis sintterikytkimellä on hieno yhdistelmä. Siinä on fiilistä kun rykii itseään liikkeelle

[ylimark]

Väännöllä se auto kiihtyy, ja sitä nopeammin mitä pienemmät ovat pyörivät massat.
Ja tuohon 30 heppasen ja jättivauhtipyöräisen auton kiihdytykseen pitää laskea sekin aika mikä menee sen vauhtipyörän kiihdyttämiseen sinne 6000 kierrokseen.

Suosittelen perehtymään aiheeseen vaikka lukaisemalla tämän artikkelin. Sä unohdat yhden pikku asian tossa väittämässäsi, nimittäin vaihdelaatikon.

Auto kiihtyy parhaiten silloin, kun takapyörille saa eniten kulmakiihtyvyyttä ja tämä tapahtuu maksimiTEHON, ei maksimiväännön kohdalla. Esim. jossain dieselkoneessa voisi olla vääntöä esim. 500Nm@2000rpm = ~140hv@2000rpm ja kuvitteellisessa formulassa vaikkapa 300Nm@13000rpm = ~550hv@13000rpm. Meinaatko, että perhediesel kiihtyy nopeammin suuremman vääntönsä turvin jos sovitetaan välitykset siten, että kummallakin on vääntöhuipun kierrokset vaikka 100km/h nopeudella ja survaistaan rinnakkain kaasu pohjaan? Niin ja tietysti lisätään kyseiseen formulaan painoa, että se on molemmissa sama.

Totta on, että auton kiihtyvyys paranee karvan verran vauhtista keventämällä, mutta ykköstä isommilla vaihteilla tällä ei ole enää mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta.

[Vermilion]

Noh ei sitä voi yleistää pelkkään 1-vaihteeseen. Koskee yleisesti kaikkia tiheitä vaihteitä, riippuen
vaihdelaatikon välityksistä. Mutta ei siitä vauhtipyörän kevennyksestä ole juurikaan mitään
hyötyä isoilla vaihteilla.

Jep, teho puhuu ei vääntö.

[Mois]

Kevennytin joskus Kuplan vakio 1600 moottorin vauhtiksen ja ainakin tuntu et ois kiihtynny huomattavast paremmin Ai nii, olihan siin käärmeenpesäpakoputkisto kans, mut muuten ihan vakiokone

[Tinde]

Suosittelen perehtymään aiheeseen vaikka lukaisemalla tämän artikkelin. Sä unohdat yhden pikku asian tossa väittämässäsi, nimittäin vaihdelaatikon.

Lueppa itsekin vielä ajatuksella

Auto kiihtyy parhaiten silloin, kun takapyörille saa eniten kulmakiihtyvyyttä ja tämä tapahtuu maksimiTEHON, ei maksimiväännön kohdalla.

Joo, jos sulla on joku cvt tms muuttuva välityssuhteinen laatikko

Esim. jossain dieselkoneessa voisi olla vääntöä esim. 500Nm@2000rpm = ~140hv@2000rpm ja kuvitteellisessa formulassa vaikkapa 300Nm@13000rpm = ~550hv@13000rpm. Meinaatko, että perhediesel kiihtyy nopeammin suuremman vääntönsä turvin jos sovitetaan välitykset siten, että kummallakin on vääntöhuipun kierrokset vaikka 100km/h nopeudella ja survaistaan rinnakkain kaasu pohjaan? Niin ja tietysti lisätään kyseiseen formulaan painoa, että se on molemmissa sama.

No ei toki, mutta millähän kierrosalueen kohdalla se perhefarkku tai se formula kiihtyy rivakammin, jos käytetään sitä vaihdetta joka on käytössä sillä 100kmh nopeudella?

Totta on, että auton kiihtyvyys paranee karvan verran vauhtista keventämällä, mutta ykköstä isommilla vaihteilla tällä ei ole enää mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Totta, vaikutusta voi tutkia kun piirtää vetovoima/nopeus käyrät (ajotilapiirros vai mikä se nyt onkaan) ja käytettävissä on vaikka dynokäyrä ja ajoneuvon muut tarpeelliset tiedot.


Teho ja vääntö(momentti) on toisistaan riippuvia, hieman eri asioita kuvaavia suureita, turha niistä on jauhaa kummalla se kippo kiihtyy, molemmat siellä vaikuttavat. Ja välityssuhteet vielä hämmentävät soppaa...

[iji-69]

Kukin taaplaa tyylillään, itse en ainakaan laita Taunukseeni 30 kg vauhtipyörää jos haluan sen kiihtyvän paremmin.

[Taunusmies Jussi]

Jep, teho puhuu ei vääntö.

En nyt muista enää kuka kiihdytysautoilija sanoi:

Torque wins races, horsepower sell cars

[Stefa]

Auto kiihtyy parhaiten silloin, kun takapyörille saa eniten kulmakiihtyvyyttä ja tämä tapahtuu maksimiTEHON, ei maksimiväännön kohdalla.

Joo, jos sulla on joku cvt tms muuttuva välityssuhteinen laatikko

Välitys ei vaikuta mitään, niin se vain on.

Esim. jossain dieselkoneessa voisi olla vääntöä esim. 500Nm@2000rpm = ~140hv@2000rpm ja kuvitteellisessa formulassa vaikkapa 300Nm@13000rpm = ~550hv@13000rpm. Meinaatko, että perhediesel kiihtyy nopeammin suuremman vääntönsä turvin jos sovitetaan välitykset siten, että kummallakin on vääntöhuipun kierrokset vaikka 100km/h nopeudella ja survaistaan rinnakkain kaasu pohjaan? Niin ja tietysti lisätään kyseiseen formulaan painoa, että se on molemmissa sama.

No ei toki, mutta millähän kierrosalueen kohdalla se perhefarkku tai se formula kiihtyy rivakammin, jos käytetään sitä vaihdetta joka on käytössä sillä 100kmh nopeudella?

Se kiihtyy rivakimmin justiinsa sillä vaihteella millä on käytössä eniten tehoa.

Totta on, että auton kiihtyvyys paranee karvan verran vauhtista keventämällä, mutta ykköstä isommilla vaihteilla tällä ei ole enää mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Totta, vaikutusta voi tutkia kun piirtää vetovoima/nopeus käyrät (ajotilapiirros vai mikä se nyt onkaan) ja käytettävissä on vaikka dynokäyrä ja ajoneuvon muut tarpeelliset tiedot.

Oikein. Se vauhtiksen keventäminen auttaa, mutta minkä verran ja millä kustannuksella on kysymys. Jos tuntuu, että saavutti 0,5 s paremman ajan 0..100, niin metsässä on.

Teho ja vääntö(momentti) on toisistaan riippuvia, hieman eri asioita kuvaavia suureita, turha niistä on jauhaa kummalla se kippo kiihtyy, molemmat siellä vaikuttavat. Ja välityssuhteet vielä hämmentävät soppaa...

Ei ny ihan noin. Momenttia voidaan mitata ja teho on laskennallinen suure. Momentti on staattista ja teho on momentti kertaa kierrosnopeus näin karkeasti. Paras tulos saavutetaan kun sovitetaan välitykset siten, että eniten tehoa saadaan käyttöön. Vai miksi lie kilpurit on tiuhiksi välitettyjä..

Kukin taaplaa tyylillään, itse en ainakaan laita Taunukseeni 30 kg vauhtipyörää jos haluan sen kiihtyvän paremmin.

Ei toki kannata. Mutta onko 2 kg köykämiinipyörä parempi? Vai olisiko se noin vakionpainoinen paras?

En nyt muista enää kuka kiihdytysautoilija sanoi:

Torque wins races, horsepower sell cars

Ellen ihan väärässä ole, niin kyseessä ei suinkaan ollut suoraanajaja vaan muistaakseni Enzo Ferrari. Tosin tuo viittaa enempi nykytermiin "area under curve". Eli ei suinkaan vääntöön vaan vetoalueen laajuuteen. Hommahan korostuu vielä vakioauton ylipitkillä välityksillä, eli viritetty 20 hv tehokkaampi auto voikin olla hitaampi vaikka 0..100 jos se putoaa pois alueelta vaihteenvaihdossa.

[Stefa]

Yksi esimerkki omasta rata-autosta: apparalla tuo putoaa jonnekkin 3500 tienoille kolmosella hitaissa mutkissa. Kakkosella kierroksia taas saa reilusti enempi. Tällöin moottorin vääntö itse asiassa laskee, mutta kaasua ei passaakkaan runtata pohjaan samalla tapaa tai savu alkaa nousta. Huvittavaa kyllä, paremman ajan olen ajanut pitemmällä vaihteella. Eli ei se teho (tai vääntö), vaan sen siirtäminen hallitusti tiehen eteenpäin vieväksi voimaksi. Sitä se "area under curve" on. Jos sorvaan vaikka 4 kg pois vauhtiksesta, niin en oikein usko, että kierrosaika paranee yhtään. Ei ainakaan tarvitse yrittää kakkosella sen jälkeen ulos hitaista tai renkaat sulaa vielä nopeammin.

[iji-69]

Niin, ei kai huonosti toimivaa alustaa (sutivia renkaita) kannata kompensoida hitaasti kierroksia ottavalla (raskasvauhtipyöräisellä) moottorilla? Vai ymmärsinkö väärin?

[Stefa]

Jeps, ymmärsit väärin. Pointti oli, että rauhallisemmalla vasteella on helpompi siirtää eteenpäin vievää voimaa tiehen. Jossain on se raja paljon rengas voi voimaa siirtää eikä sitä voi ylittää, mutta jos pysyy mahdollisimman liki sitä niin se on hyvä juttu. Liikekitka kun on aina pienempi mitä lepokitka. Kumma, että vormulatkin suttailee vaikka luulisi alustat olevan aika liki hyviä. Toki oma alusta on kaukana täydellisestä, mutta ilman lukkoa tai parempia renkaita en itse suuria parannuksia taida löytää. Kuskilla kyllä saisi pois paljonkin ihan todistetusti. Haluaako iji-69 julkaista kierrosaikoja ja teho/painosuhteita, niin vertaillaan?

Tietty aina voi sitten mennä vielä vaikka sytkäjärkkiin ja niillä spekuloida kun viimeisiä hierotaan, mutta itse pysyn "hehtaariasioissa".

[iji-69]

En aja rataa. Tai yleensäkään kilpaa. Niinkuin aiemmin kirjoitin, kukin tyylillään. Jos painava vauhtipyörä antaa sinulle kilpailuetua, niin se on hyvä sitten niin.

[ylimark]

No ei toki, mutta millähän kierrosalueen kohdalla se perhefarkku tai se formula kiihtyy rivakammin, jos käytetään sitä vaihdetta joka on käytössä sillä 100kmh nopeudella?

Jos unohdetaan nopeudesta johtuva ilmanvastus yms. max väännön kohdalla on suurin kiihtyvyys, MUTTA minkä ihmeen takia sinäkin jankkaat tätä samaa asiaa? Aika selkeesti toin ekassa postauksessani jo esille, että vaihdelaatikosta johtuen kiihtyvyys on suurinta max tehon, ei max väännön kohdalla, kunhan valitaan se välitys oikein. Tämän päivän autoissa taitaa olla vähintään 4 vaihdetta, eikös??? Ei tämä ole mitään rakettitiedettä, vaan perus fysiikkaa. Laske itse auton kiihtyvyys tietyllä nopeudella max tehon ja max väännön kierroksilla, jos et muuten usko!

Teho ja vääntö(momentti) on toisistaan riippuvia, hieman eri asioita kuvaavia suureita, turha niistä on jauhaa kummalla se kippo kiihtyy, molemmat siellä vaikuttavat. Ja välityssuhteet vielä hämmentävät soppaa...

Hmm... Otetaan tilanne, jossa höyryjuna on pysäytetty ylämäkeen käyttäen sen omaa "höyrymoottoria." Moottori tuottaa vetäville pyörille selkeästi vääntömomenttia, koska juna pysyy paikallaan ylämäessä, mutta paljonko tehoa se tuottaa?