Kevennetty vauhtipyörä

[Tinde]

Koittakaa nyt päättää onko sillä välityssuhteella vaikutusta vai ei ja kiihtyykö parhaiten maksimitehon kohdalla vai siellä missä voimaa on eniten tarjolla.

En mä ainakaan oo takkiani kääntäny missään vaiheessa? Vehkeet kiihtyy tietyssä nopeudessa nopeimmin tasan sillon ku vetävillä pyörillä on käytössä eniten voimaa, eli sillon ku valitaan vaihde käytettävissä olevalle maksimi tehon kierrosluvulle. Tämä näkyy aika selkeesti siitä sun kuvaajastakin. Siitä näkyy myös kohta, jossa nelos- ja vitosvaihteella käyrät risteää. Tässä pisteessä moottoriteho on sama molemmilla vaihteilla.

Ja kyllä, kiinteällä välityssuhteella olevalla vehkeellä kiihtyvyys on suurin max väännön kohdalla, mutta normi autoissa on edelleen se vaihdelaatikko, jolla voi hämmentää kierrokset lähemmäs tehohuippua...

Juurikin näin.

No, joko mä tulkitsin väärin herrojen lauseita

Auto kiihtyy parhaiten silloin, kun takapyörille saa eniten kulmakiihtyvyyttä ja tämä tapahtuu maksimiTEHON, ei maksimiväännön kohdalla.

Välitys ei vaikuta mitään, niin se vain on.

tai sitten te esititte asianne hieman tulkinnan varaisesti...


ps. mitä vikaa on peruskaavoissa? Niistä kun alkaa johtamaan niin pääsee pitkälle.

[taunusti]

tässähän pitää olla tiedemies kun taunukseen haluaa vauhtia lisää

[Riku]

Tuossa yhden auton nopeus/vetovoima kuvaaja.
http://koti.mbnet.fi/~setalat/kuvat/justiinsa/F_V.jpg

Sen enempää aiheeseen puuttumatta, kerrotko kuinka tätä kuvaajaa luetaan.

[ylimark]

No, joko mä tulkitsin väärin herrojen lauseita

Auto kiihtyy parhaiten silloin, kun takapyörille saa eniten kulmakiihtyvyyttä ja tämä tapahtuu maksimiTEHON, ei maksimiväännön kohdalla.

Välitys ei vaikuta mitään, niin se vain on.

tai sitten te esititte asianne hieman tulkinnan varaisesti...


ps. mitä vikaa on peruskaavoissa? Niistä kun alkaa johtamaan niin pääsee pitkälle.

Sä "hieman" sekottelet mun ja Stefan postauksia keskenään ja poimit sieltä lauseita seasta vailla asiayhteyttä. Esim. ton "Auto kiihtyy parhaiten silloin, kun takapyörille saa eniten kulmakiihtyvyyttä ja tämä tapahtuu maksimiTEHON, ei maksimiväännön kohdalla." lauseen kohdalla ku olisit lukenu koko kappaleen ajatuksella ni ehkä olisit tajunnu, mitä tarkotan. Myönnän, että kun juurikin tuo lause irroitetaan yksikseen siitä postauksesta, siitä saa todellakin aivan väärän kuvan... Idea oli se, että laatikosta valitaan sopiva pykälä, jolla maksimiteho on käytössä kyseisellä nopeudella.

Eihän peruskaavoissa mitään vikaa olekkaan, niiden ymmärtäminen johtaa jo pitkälle, soveltaminen vielä pidemmälle...

[Paikallinen Harrastaja]

Ei niitä vauhtiksen massaan lasketa mukaan, mutta jos lasketaan moottorin inertiaa niin siihen ne kyllä vaikuttavat, kuten kaikki apulaitteet, joita moottori pyörittää. Pyörivien massojen painoja pähkäillessä kannattaa myös kiinnittää huomiota säteeseen, joka vaikuttaa inertiaan todella paljon. On aivan eri asia, onko 10kg tasapaksun limpun halkaisija 10cm vai 30cm. Remmiahdin taas vie kampuralta tehoa siihen ilmanpaineen nostamiseen, eli sen pyörivien massojen vaikutus kiihtyvyyteen on marginaalinen.

Joo, tuota hihnapyörää vaan mietin koska painoa on pari kiloa, ja mötikkä tulee suoraan kampuran päähän.

Näissä vauhtipyörän kevennyksissä ei siis liene mitään täysin vakiota ilmoitustapaa, koska ensimmäinen on voinut ottaa painoa pois ulkokehältä, toinen sisäkehältä ja kolmas koko alalta. Näissä kolmessa tapauksessa saavutetaan samassa moottorissa siis eri lopputulos vaikka kaikkien paino olisi sama?

[Vermilion]

Ulkokehältä kun ottaa niin "pitäisi" saada paras kierrosherkkyys.
Liekö kukaan hullu keskeltä sitä painoa ota pois?
Se vaan heikentää vauhtipyörää.

[Paikallinen Harrastaja]

Varmasti on joku kokeillut jossain sovelluksessa ihan jokapaikasta keventämisen . Tässä nyt lähinnä ajattelin takapuolen "limppua" jota voi pienentää useammasta suuntaa. Varmaan kun pyyhkäisee etupuolen puhtaaksi ja limppua pienemmäksi kauttaaltaan niin pelaa. Tuota ensimmäisessä viestissä mainittua teräs-vauhtipyörää olen itsekin miettinyt että olisiko hyödyllinen hankinta.

[duster73]

ja eikö jotkut kevennä kampuran vastapainojakin?ja kiertokankia?

[iji-69]

Kun nyt näitä "painavan" vauhtipyörän kannattajia löytyy, niin onko jotakin laskukaavaa jolla saa tietää optimipainon ajoneuvon pyöriville osille parhainta mahdollista kiihtyvyyttä ajatellen, olettaen että kyseesssä on normaali 5v ajoneuvo joka lähtee 1 vaihteella liikkeelle ja liikkeellelähtökierrokset ovat hetkellisesti n. 1000 rpm?

[p3]

Ite olen keventämisen kohdentanut hieman muualle kun moottoriin sillon kun on ollut tarpeellista eräs arvio kevennyksen hyödystä, 100kg vastaa 11hv.

Vauhtipyörän optimipaino 0kg maalaisjärjellä ajateltuna jos sillä ei ole mitään käyttö tarkoitusta, jos otetaan niitä muita tarkoituksia minimi määrä huomioon niin hammaskehän ja laipan välistä kaikki pois mikä ei vaikuta vauhtipyörän lujuuteen heikentävästi.

Ne jotka "kannattaa älyttömän" raskasta vauhtipyörää käyttää autoa muuhunkin kun kiihtymiseen Tarkennan omalta kohalta että olen ajatellut katukäytössä olevaa autoa jossa on vanha patarauta kone perinteisellä "moottorinohjauksella"

Keventäjien jutut usein kuulostaa esson baarin kannen laskulta jossa jutun kulkiessa pöydästä toiseen tehot lisääntyy aina 50%

[iji-69]

Näin se on, raskaalla vauthtipyörällä varustettu moottori ei sammahda helposti kytkintä nostettaessa mutta moottorin vääntömomenttiin sillä ei ole kuin huonontavaa vaikutusta. Lopetan täältä tähän ja menen saunaan jossa on kiuaskiviä yli sata kiloa ja ne eivät pyöri. Vielä.

[Stefa]

Mites jos laittaa kampiakselille pari kiloa painavan hihnapyörän? Tämä lasketaan mielestäni mukaan vauhtipyörän painoon, ja tämän verran voisi vauhtipyörää keventää huoletta. Jos hihnalta pyöritetään jatkuvasti esim. remmiahdinta, pitääkö ahtimen pyörivät massat laskea mukaan vauhtipyörän massaan?

Kuten jo todettu, niin pelkästä massasta puhuminen on harhaanjohtavaa. Hihnapyörän säde on myös monasti paljon pienempi, joten edes yleistys ei toimi oikein. Mutta joissain vehkeissä on sellaisia jänniä limppuja myös kampiakselin toisessa päässä, vaikka M20-bemarin koneet. Sillä taas on merkitystä paitsi pyöriviin massoihin, myös kampiakselin vääntövärähtelyihin. Ideaalitilannehan olisi, että inertia olisi tasaisesti jakautunut kampiakselin pituudelle. Olikos se nyt GTI Swifti, josta kampuroita on saatu poikkikin tämä pakka sekoittamalla.

Jos mennään ääriesimerkkiin, niin jos laitetaan toinen vauhtis pyörimään hihnalla moottorin rinnalle, niin vaikuttaahan se. Mutta remmiahtimen roottorin säde on pieni ja hihna omaa vaimennusta. Tosin inertia menee neliöön välityksen yli, joten tuplavauhdilla pyörivän remmin inertia onkin nelinkertainen.

Ite olen keventämisen kohdentanut hieman muualle kun moottoriin sillon kun on ollut tarpeellista Wink eräs arvio kevennyksen hyödystä, 100kg vastaa 11hv.
.
.
Keventäjien jutut usein kuulostaa esson baarin kannen laskulta jossa jutun kulkiessa pöydästä toiseen tehot lisääntyy aina 50%

Neloskoneestakin saa sellaiset jopa 10 kg pois pyörivistä osista. Onko tämä sitten pieni osuus auton keulasta vaikka Kovasti saa konepellin saranoita porata ja napoja hioa... Ei se kyllä noin tuo hyöty mene. Edes teho/paino -suhteen mukaan, puhumattakaan painojakaumista jne. Puhutaanko mutkaradasta, varttimailista vai EK ajoista..

Tuntuu näissä harrastajapiireissäkin olevan aika paljon mutua liikkeellä mitä moisella kevennysoperaatiolla saavutetaan. 3 kg:n köykämiinipyörällä se vakio ohari pyörii yli 9000 ja kiihtyy 0..100 6 s:ssa..

Kun nyt näitä "painavan" vauhtipyörän kannattajia löytyy, niin onko jotakin laskukaavaa jolla saa tietää optimipainon ajoneuvon pyöriville osille parhainta mahdollista kiihtyvyyttä ajatellen, olettaen että kyseesssä on normaali 5v ajoneuvo joka lähtee 1 vaihteella liikkeelle ja liikkeellelähtökierrokset ovat hetkellisesti n. 1000 rpm?
.
.
Näin se on, raskaalla vauthtipyörällä varustettu moottori ei sammahda helposti kytkintä nostettaessa mutta moottorin vääntömomenttiin sillä ei ole kuin huonontavaa vaikutusta. Lopetan täältä tähän ja menen saunaan jossa on kiuaskiviä yli sata kiloa ja ne eivät pyöri.

Kyllä. Sen kummemmin kirjaimilla kryptaamatta kun massa lähestyy nollaa, niin kiihtyvyys lähestyy ääretöntä. Käytäntö voikin sitten olla kaavoja kummallisempaa kun tahtoo olla kaikkia rajoittavia muuttujia.

Se pyörän massa ei edelleenkään vaikuta siihen vääntömomenttiin, eikä se vääntö kiihdytä autoa yhtään mihinkään. Ota (kylmä) kiuaskivi käteen, väännä sitä toisella kädellä toiseen suuntaan ja toisella toiseen. Huomaatko kiihtyvyyden vaikka kiveen kohdistuu vääntö? Ota isompi ja painavampi kivi ja toista, tunnetko väännön oleellisesti heikentyneen? Tietty voi kädet olla hapoilla edellisestä kokeesta tai isommasta kivestä saakin paremman otteen ja siten enempi vääntöä. Ne taas on niitä ympäristömuuttujia.

[p3]

Ite olen keventämisen kohdentanut hieman muualle kun moottoriin sillon kun on ollut tarpeellista Wink eräs arvio kevennyksen hyödystä, 100kg vastaa 11hv.
.
.
Keventäjien jutut usein kuulostaa esson baarin kannen laskulta jossa jutun kulkiessa pöydästä toiseen tehot lisääntyy aina 50%

Neloskoneestakin saa sellaiset jopa 10 kg pois pyörivistä osista. Onko tämä sitten pieni osuus auton keulasta vaikka Kovasti saa konepellin saranoita porata ja napoja hioa... Ei se kyllä noin tuo hyöty mene. Edes teho/paino -suhteen mukaan, puhumattakaan painojakaumista jne. Puhutaanko mutkaradasta, varttimailista vai EK ajoista..

Tuntuu näissä harrastajapiireissäkin olevan aika paljon mutua liikkeellä mitä moisella kevennysoperaatiolla saavutetaan. 3 kg:n köykämiinipyörällä se vakio ohari pyörii yli 9000 ja kiihtyy 0..100 6 s:ssa..

Joo, ajatus ja kirjotus ei taas oikeen menny samaa rataa. Eli tuo teho / paino suhteen muutos arvio koskee mk1 ekkeriä siis noin 900kg / 70hv ja on ihan vaan suuntaa antava. Jos tuolla alkaa jotain ihan laskemaan niin % tarvii muuttaa ja suuremmissa muutoksissa ottaa vielä kertoimet huomioon. Tokihan tilanne on eri jos koneesta löytyy 200hv ja paino on edelleen 900kg.

Kaikki on kiini siitä mitä hakee, tuo 10kg varmasti kannattee jos haetaan sekunnin sadasosia, mulle se ei merkkaa muuta kun lisää rahan menoa + työtä .

[Paikallinen Harrastaja]

...merkitystä paitsi pyöriviin massoihin, myös kampiakselin vääntövärähtelyihin.

Sehän pitäisi varmaan tasapainottaa koko paketti kerralla sisältäen vauhtiksen, kampuran ja hihnapyörän. Kuten arvata saattaa, voi tämä jäädä tässä(kin) projektissa tekemättä. Tulee väkisinkin mieleen kun remmeistä joskus puhutaan kampurankatkojina, niin olisiko tälläkin osuutensa asiaan.

e. vai käsitinkö vääntövärähtelyn väärin? Ymmärsin että esim. tuo minun (ei tasapainotettu) alulimppu voi saada aikaan värinää jne...

Keventäjien jutut usein kuulostaa esson baarin kannen laskulta jossa jutun kulkiessa pöydästä toiseen tehot lisääntyy aina 50%

Essonpaarinpenkissä saa penkitettyä aina parhaat tulokset .

[jeddah]

Sitä etenkin isoissa ameriikan veeksi moottoreissa etupuolella olevaa klimppiä sanotaan dampperiksi ja se tosiaan toimii värähtelyjä vaimentamassa. Ei kannata hävittää... Toisaalta niissä sitten voi automaateista johtuen "vauhtipyörä" eli vetolevy olla suurinpiirtein pellistä tehty.. Tosin tuleehan siihen turbiini kiinni lisäämään massaa.

Mä heitin tuosta Taunuksen moottorista alkuperäisen kaksoismassavauhtipyörän mäkeen ja laitoin tilalle pienemmän sporttimoottorin noin puolta keveämmän mallin tilalle jousittamattomalla massakytkimellä. On sen verran kierrosherkkä että liikkelle lähtee mielellään hieman kaasua pumppailemalla ennemmin kuin perinteisesti luistattamalla. Tottuu kyllä siihenkin hyvin nopeasti..

Jotenkin vain tykkään siitä, että kaasupolkimella taiteilemalla saa moottorin ihan välittömästi reagoimaan ja koko autoa siten hallittua esimerkiksi kaarteissa. Suorastaan nyppii tuon pihalla olevan Mondeon kaks'litrasen kierrosherkkyys kun kaasua painamalla saa hetken odotella ennen kuin alkaa nostamaan kytkintä. Sekin on vielä huomattavasti parempi kuin sitä edeltävässä Saabissa jolla oli ihan surkeaa räpellystä yrittää ripeästi liikkeelle, sammutin moottorin risteyksiin tämän tästä...